perjantai 30. elokuuta 2013

Hieroja, osteopaatti vai urheiluhieroja?

Jokaisen meistä olisi hyvä muistaa venytellä ja huolehtia lihastensa huollosta esimerkiksi käymällä säännöllisesti hierojalla; suurimmalla osalla ainakin jälkimmäinen taitaa jäädä haaveiden tasolle. Syitä siihen, että ei käytetä hierojan palveluita on toki monia, mutta vahvasti olen sitä mieltä, että jokaisen tulisi huolehtia itsestään ja huollattaa lihaksensa säännöllisesti. Mieluusti ennen kuin paikat on kipeinä ja jumissa.
Tähän olen itse päätynyt, kun aloitin elämäntaparemonttini. Aloitusvaiheessa olin useiden vuosien näyttöpäätetöiden muotoilema (tai runtelema) niska-hartia -seudulta jumissa oleva ja lihakseton paketti, mutta koska en kärsinyt juurikaan säryistä enkä kivuista, ei säännöllinen hieronta kuulunut elämääni. Satunnaisesti kylläkin. Kuten myös venyttelyt tein miten sattui.




Elämäntaparemontin tuoma kuntosalitreeni ja tiettyjen paikkojen jumitukset herättivät huomioimaan myös lihashuolloin tarpeellisuuden ja niin päädyin reilu vuosi takaperin nykyisen hierojani (joka on lisäksi valmistunut osteopaatiksi ja on urheiluhieroja) asiakkaaksi silloisen työpaikkani toimipisteen lähellä.

Ensimmäiset hieronnat olivat kohdallani aika kivuliaita kokemuksia ja niiden jäljiltä olin melkoisen kipeänä joskin hieronnat myös tekivät hyvää, kun jumissa olleet paikat alkoivat avautua ja veri kiertää. Sen sanoin ääneen ja lisäksi kerroin mitä kaikkia ihmeellisiä tuntemuksia oli milloinkin tullut salitreenin aikana tai jälkeen ja pohdin, että olisiko syytä mennä lääkäriin vai mitä sitä tekisi. Siihen hierojani, joka on siis myös osteopaatti että urheiluhieroja, mutta en ollut asiaa hoksannut, ehdotti, että voisi tutkia minut tarkemmin osteopaattina. Olin yhtenä kysymysmerkkinä, kunnes ymmärsin jossakin myöhemmässä vaiheessa kysyä, että mikä? Hierojan (ja urheiluhierojankin) ymmärsin, mutta osteopaatti oli täysin vieras nimike.

Nykyisin olen jo viisaampi ja paremmassa kunnossa, kun olen ottanut asiasta selvää ja käyttänyt tarjolla olevaa ammattitaitoa hyväkseni. Siis sekä hierojan, urheiluhierojan että osteopaatin palveluita.
Mitä eroa näissä sitten on? Tavallisena asiakkaana en osannut erottaa toisistaan hierojan ja osteopaatin ammatin suurinta ja tärkeintä eroa, mutta se on tutkiminen.
Hieroja tekee lihashuoltoa ja hoitaa pääasiassa lihasperäisiä tiloja joskus tietämättä tarkasti mitä tekee. Osteopaatti pystyy tutkimaan esim. selkäkivun syyn ja hoitamaan tätä löydettyä syytä siihen sopivimmalla hoidolla ja tarvittaessa ohjaamaan oikeaan paikkaan, mikäli löydös tarvitsee jotakin tiettyä lääketieteen erityisosaamista. Minun kohdallani tutkiminen tarkoitti sitä, että esitettiin kysymyspatteristo, johon pyrin vastaamaan mahdollisimman tarkasti (selvisin nipin napin) ja sen jälkeen kohdistettiin hoito ongelmakohtaan ja lisäksi annettiin jumppaohjeet kotona tehtäväksi. Teen niitä vieläkin, vaikka tuntemuksia ja kipuja ei enää olekaan.
Kuka tahansa ei voi käyttää ammattinimikettä koulutettu hieroja tai osteopaatti, sillä molemmat ovat nimikesuojattuja ammattinimikkeitä ja näitä voi käyttää ainoastaan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Aiempi nimike koulutettu osteopaatti on sittemmin lyhentynyt pelkäksi osteopaatiksi. 
Hierojan koulutus kestää puolesta vuodesta reiluun vuoteen ja pohjautuu pitkälti näyttötutkinnon asettamiin vaatimuksiin. Enempää ei vaadita kuin mitä näyttötutkinnon suorittaminen vaatii, mutta mikäli koulutus tarjoaa lisäksi jotain muuta niin se on vain hyväksi. Hierojan koulutus on perusanatomian opettelua ja harjoittelua sekä antaa hyvän pohjan opiskella muuta terveysalan ammattia. Käsillä tekemisestä saa sopivasti kokemusta ja varmuutta niihin ammatteihin, joissa tätä ominaisuutta tarvitaan.
Osteopaatin koulutus kestää noin neljä vuotta ja koulutuksen isoimmat osa-alueet ovat biomekaniikka, kliininen tutkiminen, neurologia ja radiologia. Joten olet hyvissä käsissä mikäli päädyt jommalle kummalle tai näiden ammattinimikkeiden kombinaatiolle.

Näitä eroja selvitellessäni ja pohtiessani itselleni heräsi kysymys, että miksi on olemassa urheiluhieroja nimike, kun sellaista ei oikeasti ole ammattinimikkeenä, mutta usein sellaista näytetään käytettävän? Onko se mahdollisesti jotenkin mediaseksikkäämpää tai jotain, mutta nimikkeenä se taitaa luoda joillekin kuvan kovemmasta hieronnasta tai ko. henkilö on keskittynyt hieromaan urheilijoita ja on sitä kautta ammattitaitoisempi. Käytännössä urheiluhieorja tarkoittaa yleensä sitä, että koulutukseen on kuulunut urheilijoiden parissa työskentelyä ja käsittelyä sekä mahdollisesti muita tukevia opintoja esim. teippausta ja hieronnan ulkopuolista lihashuoltoa. Urheiluhieroja nimikkeen käyttäminen ei ole kuitenkaan tae mistään. 

Jotta kaikkea sitä oppii, kun vanhaksi elää tai ottaa asioista selvää. 
Nykyisin osaan jo kertoa itsekin tarkemmin mikä alue kolottaa tai jumittaa ja sen pohjalta edetään. Osaan siis jo kohdistaa hoitotarvepyyntöni oikealle ammatinharjoittajalle; tosin tässä kohdin se on helppoa, kun kaikki nimikkeet toimivat yhden ja saman henkilön kohdalla. Hyvä juttu on, että ammattitaitoa löytyy ja on kiinnostusta selvittää; saada asiakas toimivaksi ja terveeksi. En usko, että hierojaksi ja varsinkaan osteopaatiksi päätyy kukaan ilman selkeää kutsumusta, ja tässä jutussa esiintyvän kohdalla on lisäksi ollut lisänä valtava kiinnostus ihmisen toiminnallisuuteen ja mekaniikkaan. Itse olen tyytyväisenä ottanut vastaan kaiken sen tiedon ja opastuksen mitä olen saanut, jotta voin itse huoltaa lihaksiani ja kuntouttaa ongelmakohtiani myös omatoimisesti.

Suosittelen säännöllistä lihashuoltoa kaikille. Ymmärrän sen merkityksen itse vasta nyt, kun vuosien jälkeen lihaksia on sekä harjoitettu, että huollettu. Ero on valtava entiseen verrattuna. Ei tarvitse olla mikään paikka erityisen jumissa, että voi mennä hierojalle. Kaikki lihashuolto on hyväksi sinulle itsellesi. Mutta kun sinne hierojalle asti pääsee, kannattaa kertoa ääneen mitä haluaa, jotta saa parhaimman hyödyn käynnistään.
Lisäksi suosittelen, että kokeilee ainakin muutaman eri hierojan palveluita, jolloin voi vertailla ja löytää sen itselleen sopivan. 

Huom. tämä ei ole maksettu mainos; tykkään suositella tuotteita ja palveluita, jos olen niihin itse tyytyväinen.
Alla olevan linkin takaa löydät lisää tietoa käyttämäni osteopaatin ja hierojan yrityksen; Osteomicin palveluista ja yhteystiedot. 



Linkin takaa löydät paremmin kerrottuna hoidot, niiden hinnat sekä tiede-osion, jossa on kerättynä erilaisia luentoja ja tutkimuksia syvemmin.
Ja henkilö, joka palveluita tarjoaa, kuvassa:







                                               Mari





6 kommenttia:

  1. Voin todellakin kompata siinä, että hierojalla käynti kannattaa! Kolme vuotta kärsin kovista lonkka- ja polvikivuista. Tutkittiin reumaa, todettiin nivelrikko. Ajattelin että tässäpä sitä saa kipujen kanssa eläälopun ikäänsä. Kun vielä aloitin reippaamman liikunnan niin vaivat vain ärtyivät. Venyttely ei auttanut, eikä lääkkeet.

    Lopuksi päätin mennä entuudestaan tutulle fysioterapeutille/hierojalle. Hän kuunteli vaivani, tutki ja aloitti hieronnan ja keskittyi vain pakara/lonkankoukistaja alueeseen. Jo ensimmäisen kerran jälkeen kävelin pois hoitolasta 'peppu keinuen' ;) En edes muistanut miltä normaali kävely tuntuu ennekuin koin sen uudestaan vuosien kipuilun ja jäykistelyn jälkeen.

    Ohjeeksi kotiin pakara- ja takareisitreeniä, pyöräilyä ja venyttelyä. Olin täysin epätasapainossa, etuosa vahva, takapuoli heikko, ja siksi lonkat jumittivat. Ja se heijastui polviin saakka. Nyt olen käytännöllisesti katsottuna kivuton. :)

    Kuuriluontoinen hieronta auttoi ja nyt käyn kerran kuussa ylläpitohieronnassa. Enkä unohda venyttelyjä :)

    Huoltakaa ihmiset itseänne, se taisi olla tämän minun kirjoituksen pointti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Janna S; hienoa kuulla, että olet omakohtaisesti kokenut hieronnan ja kehonhuollon tarpeellisuuden ja saanut itsesi kuntoon!

      Poista
  2. Hei, hienoa että kirjoitit aiheesta. Olen koulutettu hieroja. Jokainen tarvitsee hierontaa. Olen huomannut että ollaan alettu pitämään itsestä parempaa huolta liikkumalla. Tärkein kuitenkin unohdetaan venyttelyt ja hierojalla käynti. Toinen tärkeä huomioni on ollut että nivelten liikkuutta tukevat harjoitukset jäävät kokonaan pois. Hierojalle tullaan monesti viimeisenä oljenkortena kun mikään muu ei auta. Totuushan on kuten kirjoitit, että pelkällä hierojan perusopeilla päästään alkuun mutta ei pitkälle pötkitä. Olen ollut ammatissani viisi vuotta ja koko ajan opiskelen lisää. Tässä ammatissa huomaa että mitä enemmän oppii niin se on pintaraapaisua. Rakastan työtäni ja sitä, että ihmiset saavat apua kipuihin ja kehon ongelmiin. Jokainen ihminen on yksilö ja haasteita riittää. Harvoin hierojan työ loppuu viimeisen asiakkaan hierontaan. Kirjausten yhteydessä tulee tutkittua alan kijallisuutta ahkerasti. Teen yksilöllisiä liikuntaohjeita. Voisin sanoa että tämä on enemmänkin elämäntapa. Tällä hetkellä en pysty ottamaan kaikkia asiakkaita vastaan vaikka haluaisin. Tunnit päivässä eivät vain riitä :) Hyvä kun kirjoitit kokemuksiasi Osteopaatin hoidosta. Olen miettinyt koulutusta itsekin. Kunhan saisi järjestettyä aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Hieno lukea, että asiakkaita riittää! Se on aina positiivista, kuten myös koko kirjoitus näkemyksineen itse hierojan silmin. Uskon, että kun on koko sielullaan mukana työssään, se näkyy, tuntuu ja kantaa hedelmää. Ei muuta kuin lisäopinnot osteopaatiksi käyntiin ja tsemppiä! :-D

      Poista
  3. tosi hyvä artikkeli, juuri sitä tietoa mitä etsin. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kirjoituksesta on ollut hyötyä.

      Poista