torstai 22. elokuuta 2013

Malminkartanon portaissa

Kävimme heinäkuun alussa Marin kanssa vähän treenaamassa Malminkartanon jätemäen portaissa.  Ekan kerran olin siellä yksin ja menin rappuset kahteen kertaan ylös ja alas. Rappusiahan on 426 ja ekalla kerralla sain pohkeet ja etureidet kipeiksi viikoksi.  Kun ekalla kerralla menin kaksi kertaa portaat ylös ja alas, oli tavoitteena toisella kertaa lisätä nousuja ainakin sillä yhdellä kertaa. Joka kertahan pitää yrittää vähän parantaa omaa tavoitettaan.

Rappuset on kyllä niin hyvää treeniä. Näissä tajuaa, että mikä on sen oman kunnon taso. Tätä pitää edelleenkin NIIN harjoitella.


Pakko taas vähän vilauttaa portaiden korkeutta. Tässä puolivälistä kuvattu ylöspäin. 


Ja reilun 100 askeleen kohdalla alaspäin kuvattuna (tästä siis on vielä yli 300 askelta  ylöspäin).


Sitten jos meinaan toivo mennä rappusissa. Voi seurata näistä luvuista, että paljonko on jo noussut. Merkinnät taisi olla 40:n askelman välein merkitty.








Portaiden yläpäässä on paikka, jossa voi henghtää. Tosiasiassa me ei hengähdetty, mutta Mari hieman poseerasi, että miten voisi, jos haluaisi.


Täältä sitten nousee tämä yksi puuskuttaja.


Hitsi mä en jaksa... 


 Tämä on niin tuskaa....


Tämä on NIIN vaikeaa, että vaatii vähän irvistelyä väliin.


Sitten tulee Mari, jonka ilmekään ei värähdä, kasvoillakin vaan naurua.


Siis mä kadehdin... ei näy missään.


Katsokaa, siis nousee, nousee, mutta ilme on tyyni.


Mari harjoittelee kotirapusissaan.... Mun on myös pakko alkaa treenaamaan.


Sitten lopulta nousimme sen tavoitteen mukaisen 3 kertaa ylös ja mentiin tietenkin myös kolme kertaa alas. Takana oli siis 1278 rappusta ylös ja alas. Ensi kerralla sitten tavoitteena on 426 rappusta enemmän. Näin me sovittiin asia.


Tässä vielä ylhäältä päin kuvattuna, josta aika hyvin näkyy tämä korkeus. Tuolla liki rappusten alapäätä on tuo alhaalla näkyvä parkkipaikka. 


Kyllä nämä täytyy varmaan lähiaikoina käydä taas kokemassa ja katsomassa, että mikä on kunnon taso nyt. Tosiasiahan on se, että nämä on mulle AINA niin vaikeaa, mutta se on pääasia, että mä yritän ja parannan taas ensi kerralla.

Maiju

4 kommenttia:

  1. Vitsi- milloinkaan sitä ehtis, portaat ovat kuitenkin niin lähellä minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvät, kamalat portaat! Käy ihmeessä katsastamassa.

      Poista