tiistai 31. joulukuuta 2013

Terveellistä uutta vuotta 2014

Toivomme kaikille blogimme lukijoille terveellistä ja liikunnallista Uutta vuotta 2014. 
Olkoon meidän kaikkien vuosi kevyempi kuin vuosi 2013.


Oma lupaukseni ensi vuodelle on se, että opettelen syömään enemmän 
vihreää sekä syön vähemmän lisäaineita sisältävää ruokaa. 


Mitäs uudenvuodenlupauksia muut tekevät? Vai teettekö ollenkaan?

Maiju ja Mari

sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Kahvakuulakoulu kirjana

Taannoin vieraillessamme Maijun kanssa kirjan julkistamistilaisuudessa tarttui käteen julkaistun kirjan lisäksi toinenkin; Tuomo Kilpeläisen Kahvakuulakoulu.
Sitä en voinut ohittaa jo senkin takia, että aihe on lähellä sydäntä, kun itsekin kahvakuulailen silloin tällöin ja tietenkin, koska blogimme nimi on sopivasti tähän liittyvä.

Luettuani kirjan totesin, että sitä voi suositella muillekin. Kirja tarjoaa perusteet harjoittelun aloittamiseen ja sisältää hyviä vinkkejä lajin parissa puuhastelleillekin. Kirja on sananmukaisesti koulu kahvakuulailun pariin sisältäen kattavan liikepankin kuvien kera harjoitteluun ja opastuksen suoritusten oikein tekemiseen. Perustekniikkaa ja harjoittelumalleja unohtamatta.
Sopii muun muassa sellaiselle, jolla on intoa omatoimisesti kokeilla kahvakuulailua ja myös sellaiselle, joka on kahvakuulaillut tovin, mutta haluaa tarkastella tekniikkaansa ja saada uusia ideoita liikkeisiinsä.




Itse ajattelin testata koko liikepankin pikkuhiljaa ja kiinnittää huomiota omaan tekniikkaani kahvakuulien parissa. Siinä sitä riittää puuhaa hetkeksi (toivottavasti ei kuulat kotona putoile käsistä...). Samalla sitä tulee kehittäneeksi voimaa, liikkuvuutta ja kestävyyttä ja saa vaihtelua salilla treenaamiseen.

Linkki Fitran sivulle:
Kahvakuulakoulu kirjana

                                                                Mari


perjantai 27. joulukuuta 2013

Joulun jälkeen niskasta kiinni

Meikäläinen relaa aina välistä tämän elämäntaparemonttinsa kanssa ilman suurempaa huonoa omaatuntoa. Näin tein myös tänä jouluna. Olen monesti miettinyt, että kumpi on parempi, se, että pidän tiukasti kiinni rutiineista vaiko se, että välistä annan itselleen luvan vetää myös överiksi. No mä olen päätynyt tuohon jälkimmäiseen. Vuosi sitten jouluna mä sinnittelin aika hyvin ilman mitään kauheita kiusauksia. Yritän välttää ostamasta kotiin kauheasti karkkeja yms, mutta niitä välistä tulee sitten muualta.

Tärkeää tässä on kuitenkin se, että mahdollisimman nopeasti palaa sitten takaisin niihin terveellisiin valintoihin.

Itselleni sopii siis tällainen elämäntapa, toiset ovat sitten ehdottomampia asian suhteen. Jokainen siis tehköön siten miten itse parhaaksi asian kokee.

Marille nostan hattua siitä, kun hän jaksaa pysyä koko ajan ruokavaliossaan. Se on hienoa.

Näille sanoin nyt taas hyvästit (en mä näitä kaikkia yksin syönyt).


Tänään on sitten jo harrastettu liikuntaakin ihan riittävästi.

Päätin suunnata päivällä salille. Yhdistin salille menoon vähän "hyötyliikuntaa" eli kävelin Vantaan puolelle pysäkille, johon meiltä on vähän matkaa. 
Näin sain vähän  ylimääräisiä askeleita ja hyötyliikuntaa.



Suuntasin Jumboon.


Ennen shoppailuja kävin Flamingon Elixiassa hoitamassa saliohjelman läpi.


Kyllä se arki tästä taas lähtee sujumaan.
Tärkeintä on siis palata nopeasti rutiineihin. 
Tästä on taas hyvä jatkaa.

Maiju


tiistai 24. joulukuuta 2013

Hyvää Joulua!


Joulu vanha, ikuinen
aina yhtä kultainen,
kaunis, herkkä, hempeä,
pyhä, lämmin, lempeä.
Joulun ajan odotusta,
Hyvän Joulun toivotusta

Hyvää Joulua blogin lukijoille!



Toivoopi Maiju ja Mari

maanantai 23. joulukuuta 2013

Piparkakkujen aikaa

Joulu on ovella ja tunnetusti meistä suurin osa syö itsensä räjähdyspisteeseen. Sananmukaisesti.

Itse olen valinnut toisin ja pysyn, kuten viime vuonnakin, tiukalla ruokavaliolla valtaosaan verrattuna. Noudatan meneillään olevaa ruokavaliotani tiukasti, mutta sisällytän joulun aikaan kuitenkin pari herkutteluateriaa, jolloin voin siis kaikessa rauhassa popsia muutamat palat suklaata tai syödä piparkakkuja (ne eivät tosin ole noin isoja kuin kuvassa!).


Reilun kokoinen piparkakku....

Kuulostaa ehkä kärsimykseltä, mutta on sanottava, että ei ole yhtään vaikeaa eikä kärsimystä. Tämä on elämäntaparemonttini tulosta ja tulevaisuudessakin se tapa, jota noudatan. 
Syön samoja ruoka-aineksia kuin valtaosa, mutta en vain jalosta niitä erilaisilla sooseilla ja kastikkeilla. Ruokarytmi säilyy ja aterioiden koot pysyvät samoina kuin ruokavaliossa on määritelty. Aterioiden välillä en syö laisinkaan kuten en nytkään ja liikun pyhinäkin. En tule kärsimään ähkystä huonosti sulavien ruokien takia vaan olo on hyvä. 
Ainoa jouluinen tapa, josta olen elämäntaparemonttini aikana luopunut ja jota tietyllä tavalla kaipaan näinä pimeinä aikoina, on glögin juonti. Glögi on hyvää ja sitä tuli aikanaan juotua alkoholittomana ja alkoholilla koko pimeä aika (ei vain joulun aika), mutta nyt se on jäänyt pois. Hyvin olen kyllä näyttänyt selviävän ilmankin.

On se tuo ihmisen mieli ihmeellinen; kun jostakin päättää luopua, vähentää tai tehdä niin lopulta ei olekaan mikään iso kynnys. Valintoja, valintoja, kuten itselläni on ollut. Tälläkin elämäntavalla voin nauttia jouluruuista ja joulusta täysin luopumatta mistään olennaisesta. 

Rauhaisaa Joulua kaikille teille blogin lukijoille! Nauttikaa, syökää hyvin, liikkukaa, levätkää pyhinä, niin mekin Maijun kanssa teemme.


Onni on pipari... ISO pipari!
Herkkuhetken antia taannoin, mutta tunnustan, että en syönyt tuosta kuin puolet. Sekin oli ihan riittävä annos herkutteluun.

                                                                Mari

lauantai 21. joulukuuta 2013

Tiukkaa ruokavaliota ennen joulua

Pitäisi yrittää olla vähän kevyemmällä ruokavaliolla ennen joulua. Jouluna ei auta ihan kauheasti lepsuilla ruokavalion kanssa, koska syöminen voi jäädä ikään kun päälle. Mä sanon nyt, että onneksi on keliakia, koska suuressa osassa suklaatakin on vehnää tai saattaa sisältää vehnää, niin ei tarvitse syödä niitäkään. Jonkun pienen sallitun jutun ostan itselleni jouluksi, mutta en kovin isoa uskalla.

Sain juuri viikolla Readmelta juuri painosta tulleen Hellapoliisin ja ravitsemusasiantuntija Tiina Hälvän yhteistyössä kirjoittaman kirjan Parempaa ruokaa. Olen sen nyt selaillut läpi ja lukenut ohjeet niiltä osin kun ne on kiinnostaneet mua. Tykkäsin kovasti kirjasta. Musta tuntuu, että noilla kirjan ohjeilla on helpompi saada omaan ruokavalioonkin vähän vaihtelua.

Tästä kirjasta nappasin itselleni muutaman kivan uutuudenkin ruokavaliooni. 

Mulle on monta kertaa sanottukin, että pitäisi syödä enemmän vihreitä kasviksia. Niitä pitäisi lisätä myös smoothien sekaan. Se on sitten seuraavana vuorossa. Tosin vähän olen sitäkin jo harjoitellut.


Suosittelen tutustumaan tähän kirjaan. Parempaa ruokaa sisältää hyviä vinkkejä muun muassa aamupaloihin, välipaloihin ja moniin muihinkin päivän ruokahetkiin.

Kirjaa ei suunniteltu gluteenittomaksi, mutta se oli ikään kuin tekovaiheessa suurelta osin muodostunut sellaiseksi (pari reseptiä lukuunottamatta). Vatsaystävällistä ruokaa siis tiedossa itse kullekin. 


Tuosta lehtikaalista sain tällaisen vinkin, että sen voi myös paistaa. Ei olisi tullut itselleen mieleenkään. Olisin varmaan syönyt salaatin tapaan. 
Paistoin ilman rasvaa teflonpannulla. Lisäsin itse ihan vähän valkosipulitahnaa (kun ei ollut tuoreita kotona), lopuksi lisäsin keitettyjä ruusu- ja kukkakaalia joukkoon ja söin lohen kanssa. Lisäsin valmiiin ruoan joukkoon 1 tl öljyä tuomaan vähän makua ja jotta saa päivän rasva-annoksenkin täyteen.
Olipa namia.



Kirjan sivuilta saa hyviä vinkkeäjä myös hyvistä ja terveellisistä vaihtoehdoista.
Sieltä on myös bongattu tämä Olivado Avocado Lemon öljy. 
Kun sen myös testasin niin on pakko suositella sitäkin.


Eiköhän näillä eväillä oteta sitten jo parin päivän päästä vastaan se joulukin.
Yritetään syödä maltillisesti myös jouluna.

Maiju

maanantai 16. joulukuuta 2013

Treenaa terve ja timmi vatsa - tietopaketti kirjana

Kävimme Maijun kanssa menneellä viikolla kirjan julkaisutilaisuudessa. Minulle uusi tilanne, mutta Maiju on jo konkari näissä kohdin.
Julkaistavan kirjan aihe oli 'Treenaa terve ja timmi vatsa' ja sehän meitä naisia ainakin kiinnosti ja kiinnostaa.




Tilaisuus oli aamusta, joten tarjolla oli aamupala ja sen perään tunnin intensiivinen esittely kirjan tekijöistä sekä kirjan sisällöstä. Sisältöä vatsalihasliikkeiden osalta demonstroitiin paikan päällä, joka oli minusta hyvä idea. 


Aamupalaa nauttimassa; ruisleipä oli maittava, vaikka ilmeestä voisi muuta päätellä...



Riku Aalto; kirjan kirjoittaja ja mm. personal trainingin uranuurtaja Suomessa

Ari-Pekka Lindberg; specialisti kehon toiminnallisuuden osalta



Liina demonstroimassa erilaisia vatsalihasliikkeitä













Demonstroidut vatsalihasliikkeet olivat osiltaan minulle tuttuja käytännössä tehtyinäkin (siitä kiittäminen omaa PT:ni, joka on hienosti soveltanut oppimiaan asioita treeniohjelmissaan minulle; tuli suorastaan ylpeä olo) ja osiltaan ihan uusia. 
Selväksi tuli, että pelkät perusvatsarutistukset eivät riitä, vaikka niitä tekisi toistoina sadoittain. Moni on ehkä tiedostanut tämän asia itse vatsalihasliikkeitä tehdessään...

Minusta tilaisuus oli hyvä paketti eikä siinä turhia jaariteltu; pysyttiin siis hyvin aiheessa ja kirjan sisällössä. Tilaisuudesta jäi hyvä maku ja kirjan luin läpi samantien. 
Suosittelen kirjaa teille muillekin, joita aihe kiinnostaa. Kirja on suunnattu kaikille tahoille, joita ylipäätään kiinnostaa vatsan hyvinvointi, painonhallinta, kiinteytyminen, treenailu jne,. Paljon tietoa, hyviä ohjeita ja liikkeitä kuvina. Tiivis tietopaketti.
Tästä ei kuin vain lukemaan ja ennen kaikkea tekemään ja kohti 'makkaratonta' vatsanseutua!

                                    
                                                                   Mari

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Olkapään kinesioteippausta

Hieman mua on "sapettanut" tänä syksynä se, että mun kaksi vuotta kestänyt itseni kuntoonsaattamisprojekti on hieman kärsinyt siitä, että multa on kielletty nyt tietyt käsiliikkeet salilla. Mua on teipattu heinäkuusta saakka kasaan ja saa nyt nähdä, että kuinka kauan nämä viikottaiset teippailut kestävät.  No mä olen yrittänyt, että tämä ei kuitenkaan mua kauheasti häiritsisi ja teen sen mitä pystyn ja jätän tekemättä ne liikkeet, jotka aiheuttavat kipua ja ongelmaa.

Mun on kuitenkin pakko suositella kinesioteippausta niille, joilla on jonkinlaisia ongelmia nivelten kanssa. Kinesioteippauksella voidaan saada apua pitkäaikaisissa kiputiloissa liikkeeseen ja tuomaan lievitystä kiputiloihin. Jos aihe ei ole tuttua, niin käykääpä tutustumassa aiheeseen täällä. Itse olen nyt syksyn käynyt teippauttamassa itseäni sekä työfysioterapeutin että myös fysioterapeutin luona. Joskus on kyllä helppoja teippauksia tehty myös itsekin muun muassa ennen sulkapallotreenejä.

Mun historiani olkapäiden suhteen on se, että mulle tehtiin kaiken kaikkiaan 4 käsileikkausta 2,5 vuoden aikana, joista viimeisin leikkaus on tehty vuonna 2009. Sitten meni 4 vuotta hyvin, kunnes syksyllä todettiin, että mulla on oikeassa olkapäässä luuhun saakka ulottuva nivelrikko. Nyt koitetaan sitten vaan saada tilannetta fysioterapian ja teippausten kanssa rauhoittumaan ja mun yöunet kuntoon.

Mua on teipattu milloin minkävärisillä teipeillä. Suosikkini on kuitenkin musta teippi, joka ikään kuin hukkuu vähän tuonne asuihin.



Tämä on aika vakioteippaus, mikä mulle yleensä tehdään. Se tehdään molempiin olkapäihin, koska molemmat oireilevat ja naksuvat pois paikoiltaan. 



Mä siis suosittelen kaikille nivelongelmaisille, että kannattaa kokeilla.
Itse olen tuntenut saavani hyötyöä teippauksista. 
Vaikka teippejä saa ostaa myös apteekista, niin omin päin ei pitäisi mennä teippailemaan, jos ei tiedä, että miten pitäisi teipata.

Kysyin itse juuri työfyssarilta, että käynkö mä nyt koko loppuelämäni kerran viikossa teippauttamassa itseni. Hän vastasi, että et ehkä koko loppuelämääsi, mutta tämä on pitkä projekti. 
Toivotaan, että tästä ja myös omalla aktiivisuudellani saataisiin käsi jotenkin toimimaan. 

Itsekin siis vain "hätätilanteessa" on tehty fyssarin ohjeita noudattaen joku helppo teippaus treenin ajaksi.

Maiju

torstai 5. joulukuuta 2013

Aamiaisvariaationi

Alla variaatioita aamiaisistani.

Lepopäivieni aamiaisiin ei kuulu kaurahiutaleet, mutta muutoin runko on pysynyt suht samana ruokavalioiden muuttuessakin. 
Aamu alkaa valitsemalla rahka/raejuusto/proteiinijauhe tai kananmunan valkuaisia kasa, kananmunan keltuainen/soijalesitiiniä, omenaa/marjoja tai lasten hedelmäsose. 
Edellisessä ruokavaliossani aamiaisella sai syödä kokonaisen kananmunan, mutta nykyisellään siitä erotellaan keltuainen aamiaiselle ja loput syödään sitten myöhemmin päivän aikana. Hukkaan ei heitetä mitään!
Vettä kyytipojaksi puolisen litraa ja lisäksi ne perusvitamiinit ja hivenaineet.









Oikeita gourmet -aamiaisia! (*nauraa täällä*). 
Mutta kyllä näillä esimerkkiaamiaisilla päivät on hienosti käynnistyneet. Ihan ensimmäisenä ei tulisi mieleen lykätä kananmunaa missään muodossaan kaurahiutaleiden sekaan rahkan tai raejuuston kanssa, mutta hyvin tuo on vatsaan soljunut. 

Jos rahka kyllästyttää, vaihdan raejuustoon. Ja lasten hedelmäsoseilla saa sopivasti makeutta mukaan, jos omena tai marjat eivät nappaa. Yksinäinen keltuainen jaksaa hymyilyttää vieläkin; en meinaa tottua siihen lainkaan. Ehkä se on sitten se aamuni aurinko, joka tuo hymyn huulille.

Ja mikään ei estä kaurahiutaleita keittämästä puuroksi. Säästän vain tässä kohdin aikaa ja vaivaa, kun syön ne hiutaleina, kun en kaipaa aamuuni puuroa. Makuasia.

                                                             Mari

tiistai 3. joulukuuta 2013

Tutustumiskäynti uudella salilla osa 2

Eilen bloggasin, että tutustuin uuden salin tarjontaan. No tässä hieman lisää siitä tarjonnasta mitä löytyi kyseisellä reissulla.
Tikkurilan Elixialla on isot tilat, joten sinne mahtuu laitteita, välineitä ja vempaimia pariin kerrokseen hyvinkin ja hetken aikaa menee, että paikallistaa omiin tarpeisiinsa soveltuvat laitteet ja välineet. Aina ei ole pakko pumpata pelkästään rautaa tai tehdä liikkeitä laitteissa.

Löysin mm. TRX -välineet omassa tilassaan katosta roikkumassa ja hetihän se piti mennä kokeilemaan. Maiju on jokusen kerran kyseisissä laitteissa itseään jumpannut, joten tiesi mistä oli kyse. Itselläni oli ensimmäinen kerta, kun välineet näin livenä, mutta tiesin suuntaa antavasti mistä oli kyse. Kokeilun jälkeen tuli tunne, että voisin paneutua asiaan syvemminkin ja pistää koko kropan koville näinkin. 




Sukelsimme myös erilliseen tilaan, joka sisälsi mm. steppilautoja, kahvakuulia, käsipainoja, jumppamattoja ja -palloja ym. jumppatarvikkeita. Oikea 'naisjumppahuone'(!), jossa toki miehetkin saavat vierailla.









Siellähän tuli pallon kanssa jumpattua ylös ja alas, selkä palloa vasten ja pallo seinää vasten sekä muutama sarja vatsarutistuksia selkäystävällisesti. Vielä pitää aika monta vatsarutistusta tehdä, että kuvassa näkyisi vatsamakkaroiden sijasta sixpack (*kirjoittaja nauraa, koska matkaa on vielä pitkälti*).
Pallot pitivät sen verran hassun hauskaa ääntä, että meitä Maijun kanssa suorastaan nauratti siinä jumppauksen lomassa.

Mikäli TRX -harjoittelu kiinnostaa, lisätietoa löytyy alla olevan linkin takaa:
Tietoa TRX -harjoittelusta

                                                            Mari

maanantai 2. joulukuuta 2013

Tutustumiskäynti uudella salilla

Maijun kanssa päätettiin toteuttaa pitkään suunnitelmissa ollut yhteinen salikäynti. Tähän asti olemme käyneet kumpikin tahoillamme.
Kohteeksi valikoitui Tikkurilan Elixia, jonne meillä molemmilla oli suhteellisen vaivaton matka ja, jossa Maiju on aikaisemmin käynyt, mutta minä en. Minäkin annoin siis lopulta periksi siinä, että astuin Elixian kynnyksen yli, kun tähän asti olin vannonut, että en luultavasti ikinä.

Alkuun hieman ripeää kävelyä juoksumatolla lämmittelynä (ei muuten sattunut minkäänlaista hiuslenksun -tyyppistä juttua mukaan, että olisi saanut hiukset ponnarille, joten tukka auki mentiin tämä reissu...).



Sen jälkeen kierreltiin keskenämme tutustumassa tarjolla oleviin tiloihin, vempaimiin ja välineisiin ja tehtiin kumpikin oman ohjelmamme mukaisia liikkeitä sarjana.





Nilkatkin pyörittelin suuntiinsa. Kyllä vaan on tuo tasapaino melkoisen olematon edelleen, mutta onneksi kehittymään päin.



Ja lopuksi rojahdin lempivälineeseeni eli jalkaprässiin. Siinä pihisin pienen hetken eli tein bonuksena muutamat liikkeet. Edellisen kerran jalkatreeni tuntui vielä, joten osasin ottaa kevyemmin.




Hauska salikäynti oli, kuten hymystä voi päätellä. Eikä paikkakaan nyt maailman kamalin ollut, joten saatanpa tuota vierailla siellä toisenkin kerran. 
Siisti sali, tilaa oli (ainakin siihen aikaan aamupäivästä) ja laitteet ja välineet uusia. Kyllä kelpaa kuntoa kohottaa. 
Hyvä on varmasti käydä useammalla kuntosalilla, jolloin löytää varmimmin sen itseään parhaiten miellyttävän ja omiin tarpeisiin sopivan salin, jossa kuntoaan ylläpitää, jos salilla ylipäänsä tulee käytyä.

Miten te muut; millainen kuntosali on se paras kuntosali sinun mielestäsi?

                                                             Mari