Pakurikääpä - uusvanha megatrendi

Pari viikkoa sitten tammikuussa pääsin osallistumaan CocoVin pop-up -myymälässä Unioninkadulla järjestetyille pakuritee -kutsuille. Nii-in, luitte oikein eli pakuri oli aiheena. Kovin tuttu pakuri ei ollut minulle entuudestaan, mutta muistikuvaa on nuoruudestani, että jompikumpi edesmenneistä isoäideistäni aina tuhahti kuullessaan pakurista puhuttuvan. Pakurin käytöllä on kyllä pitkät perinteet ihan Suomessakin (Venäjällä vielä pidemmät ja paremmin tutkitut) ja moni on kuullut sen olleen kahvin korvikkeena sotavuosina. Sen verran siitä minäkin tiesin.

Tuore kirja Pakurikääpä - opas lääkinnällisten sienten maailmaan

Pop Up -tilan pirteä väritys

Pakurikääpä on sieni, oikeastaan lääkinnällinen sieni, joka on tunnettu paremmin vanhan kansan parissa kuin nuorempien, mutta ehkä tulevaisuudessa tilanne on eri.  
Jaakko Halmetoja on tutkinut pakuria Suomessa enemmänkin ja kirjoittanut siitä kirjan Pakurikääpä - Opas lääkinnällisten sienten maailmaan. Tässä tilaisuudessa oli Jaakolle varattu aikaa luennoida pakurista ja esitellä sitä sekä kirjaansa puolentunnin ajan, mutta aihe kiinnosti paikallaolijoita ja luennoitsija oli niin loistava, että aikaa hurahti peräti puolentoista tunnin verran.
Itse kirja on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu teos, joka käy laajemmin läpi lääkinnällisiä sieniä ja enemmän seikkaperäisesti pakurikäävän historiaa, terveysvaikutuksia, eri valmistustapojen etuja, aktiivisia ainesosia ja nitoo kasaan aiheen tiimoilta viljellyt legendat ja 2000-luvun tieteellisen tutkimusdatan. 

Luennoitsija itse vauhdissa

Jaakko Halmetoja

Olin tyytyväinen, että pääsin paikalle. Sain hyvän tietopaketin pakurista ja mukaan lähti myös Jaakon kirjoittama kirja. Itseäni on alkanut kiinnostaa enemmän ja enemmän se mitä suuhuni laitan ja näin ollen ruoka-ainekset, niiden terveysvaikutukset ja saatavuus ovat yksi kiinnostuksen kohteistani. Luennon jälkeen itselleni heräsi ajatus korvata osa kahvistani pakurilla ja kuulostella mahdollisia terveysvaikutteita, mutta olen avoimin mielin muillekin käyttökohteille. 
Pakuri tekee ikään kuin tuloaan ja sen tutkiminen on lisääntynyt. Nyt se on ikään kuin uusvanha megatrendi. En usko, että vanha kansa on ollut täysin väärässä pakurin suhteen käyttäessään sitä korvikkeena tietäen, että se ei ole ainakaan pahasta. Arvokas sieni siinä missä kantarellit ja suppilovahverotkin.

Hyvä ja antoisa aamupäivä oli kyllä pakurin parissa. Maistoin sekä pakuriteetä että pakurikahvia. Ensikosketukseni pakuriin oli siinä eikä se ollut huono kokemus (nauraa). Pakuria ei toistaiseksi kotoani löydy enkä ala tässä paasaamaan siitä suu vaahdossa, mutta jos aihe kiinnostaa suosittelen tutustumaan Jaakon kirjaan ja testaamaan itse. Niin minäkin aion tehdä.

Pakurikaffet ja -kirja

Pakurikääpää jauheena pussissa

Pakurikääpää teenä

                                           Mari