29 toukokuuta 2015

Sandbell® -harjoitus Savate Clubilla

Tein uuden aluevaltauksen eilen ja kävin tutustumassa ja kokeilemassa itselleni uutta lajia. Muuten en olisi tästä tiennyt vieläkään mitään, mutta osteopaattini suositteli ja kiinnostukseni heräsi sitä kautta. 
Aamupäivällä astelin Savate Clubille (Sörnäinen, Helsinki) tutustuakseni siis itselleni uuteen lajiin nimeltä Sandbell®. Etukäteen olin katsastanut hieman netistä mistä oli kyse ja sen tiesin, että harjoitusväline on hiekkasäkki. 

Salin nimi Savate Club viittaa enemmän saliin, jossa käy vain kamppailulajien harrastajia. Mutta pelkän nimen perusteella ei kannata valintaansa tehdä vaan kannattaa katsastaa mitä tarjotaan. Kamppailulajien seassa voi hyvinkin olla tarjolla muutakin kuin niitä kamppailulajeja, jos ne eivät niin innosta. Itse en toistaiseksi näe itseäni kamppailulajien parissa, mutta en sano ei ikinä, kun koskaan ei voi tietää mitä sitä tulee elämässään tehtyä (nauraa). Nyt siis suuntasin Sandbell® -harjoituksiin hieman jäykkänä edellisen päivän kuntosalitreenien jäljiltä, mutta täynnä uteliasta intoa.

Eri kokoisia hiekkasäkkejä eli Sandbell® -hiekkasäkit
Vastaanotto oli lämmin ja ystävällinen, ja salille oli helppo mennä ensikertalaisena. Se on asia, johon itse kiinnitän huomiota ja joka vaikuttaa kokonaisuuteen, kun valitsen itselleni uusia aktiviteetteja.

Kuva salin yhdeltä seinältä :)
Vaatteet vaihtoon ja sitten ihmettelemään mitä tuleman pitää. Paikalle saapui lisäkseni noin 20 muutakin lajista kiinnostunutta, ja minä olin ainoa ensikertalainen. Ympäristö oli erikoisen hauska, sillä siellä täällä roikkui nyrkkeilysäkkejä. Tilan käyttö on monipuolista niin siksi erikoinen varustus.

Savate Clubin tiloja
Tunnin valmistelu tehtiin siten, että jokainen haki omalle paikalleen 2 yhden kilon, 2 kahden kilon, yhden 4,5 kilon ja yhden 7 kilon hiekkasäkin. Painavempiakin löytyy, mutta minä jätin ne paikoilleen.
Mielikuva hiekkasäkistä on ehkä toisenlainen, mutta nämä Sandbell® -harjoituksissa käytettävät säkit ovat neopreenikumilla päällystettyjä, pyöreähköjä ja miellyttäviä käsitellä. Säkki ei ole ääriään myöden täynnä hiekkaa vaan hiekalla on mukavasti säkin sisällä tilaa liikkua.

Oman harjoitukseni välineistö
Tunti koostui alkulämmittelystä, 4 patteriharjoitteesta, jotka kaikki sisälsivät 3 liikettä, leppoisasta sykkeen kohottelusta tabatan merkeissä ja loppuveryttelystä. Aivan loistava tunti ja erinomainen ohjaaja! En muista, koska 60 minuuttia olisi mennyt näin nopeasti ja vaivatta. Oikeasti nautin, vaikka tunnin päätteeksi olin melkoisen poikki. Sehän se oli tarkoituskin, että kaikkensa antaa, mutta olin yllättynyt, että se kävi ikään kuin kivuttomasti (nauraa). Patteriharjoituksissa käytiin läpi koko keho alkaen käsistä ja päätyen jalkoihin kylkiä ja keskivartaloa unohtamatta. Hiekkasäkki tai kaksi oli mukana lähes joka liikkeessä. Yhtä liikettä tehtiin aina minuutin verran ja sen jälkeen siirryttiin seuraavaan. Liikkeen vaihtuessa vaihtui myös hiekkasäkki eri painoiseksi. Tauko oli siinä kohdin, kun kaikki kyseisen patterin liikkeet oli tehty 3 kertaa peräkkäin ja päälle minuutin verran sykettä nostattavaa liikettä kuten esim. burbee. Patteriharjoitusten jälkeen oli 4 minuutin tabata -harjoitus (intervalliharjoitus), joka koostui lankutuksesta ja punnerruksista, joita molempia tehtiin 20 sekunnin verran. Tauko näiden kahden liikkeen jälkeen oli kokonaista 10 sekuntia ja taas jatkettiin. Loppuveryttelyssä sitten venyteltiin kehon lihakset ja annettiin hengityksen tasaantua. Minä se siinä nojasin jo antaumuksella nyrkkeilysäkkiin, joka tuntui olevan ainoa tuki ja turva juuri sillä kohdin (nauraa).
Ohjaaja teki kyllä hyvää työtä ja kannusti kaikkia tasapuolisesti. Koko tunnin ajan tiesit missä mennään, miksi mitäkin liikettä teit ja paljonko aikaa oli jäljellä. Oli helppo olla mukana ensimmäistä kertaa. Ja helppo ylittää itsensä siinä kohdin, kun voimat alkoivat ehtyä.

Tunnin ohjasi hauska ja hyvä tsemppaaja Jan Z.
Hiki tuli siinä tunnilla huhkiessa, mutta myös erinomainen hyvä fiilis tunnin päätteeksi. Tunne, että oli tehnyt jotakin, josta oli itselle hyötyä ja sitähän se on, kun kunto kasvaa. Nyt tätä kirjoitusta kirjoittaessani on päivä kulunut tuosta treenistä eikä ole yhtäkään paikkaa, joka ei olisi jotenkin kipeänä. Sillä hyvällä tavalla (nauraa).

Sandbell® on erinomainen harjoitusmuoto, kun haluaa kehittää lihaskuntoaan, kestävyyttä ja voimaa. Väline eli se hiekkasäkki on käyttäjäystävällinen siten, että se on pehmeä ja osuessaan tai pudotessaan ei aiheuta kolhuja ympäristölleen. Huomattavasti pehmeämpi ja turvallisemman oloinen kuin vaikka kahvakuula. Puristusvoima kasvaa vaivihkaa, mutta känsiä tai hiertymiä ei helposti tule. Sandbell® -harjoitus sopii kaikille eikä vaadi kovaa kuntoa pohjalle tai jonkin tietyn lajin taitamista. Kunto kasvaa harjoitusten myötä ihan varmasti.

Pieni ja herttainen hiekkasäkki! :-D
Sandbell® -harjoituksia on tarjolla Suomessa vain Savate Clubilla ja laji on kotoisin Texasin suunnalta. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan lajia, jos mahdollista. Itsehän menetin tälle lajille sydämeni heti ensimmäisen kokeilukerran jälkeen. Oli se sen verran tehokasta ja hauskaa!

Lisätietoja alla olevien linkkien takaa:
Sandbell® -harjoitus
Savate Club

                                                Mari







22 toukokuuta 2015

Rento risteily Tukholmaan ja takaisin

Monen vuoden jälkeen kävin Helsinki-Tukholma-Helsinki risteilyllä. En muista milloin viimeksi olisin Ruotsin suuntaan risteillyt; viimeisestä kerrasta on kyllä hurahtanut useampi vuosi. Risteiltyä on tullut paljonkin, mutta suunta on ollut aina Tallinna päiväristeilyjen muodossa. Se on niin helppoa, kun asuu hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Nyt olin risteilemässä ihan yksikseni, joten tiedossa oli mitä parhainta seuraa. Matkan alussa en kyllä tiennyt miten itseni kanssa pärjään (nauraa), mutta suunnitelmissa oli edetä ilman sen isompia suunnitelmia.
Laiva oli TallinkSiljan Silja Serenade ja hytti sijaitsi 11. kannella laivan perässä. Tilaa oli, ihan riittävästi yhdelle ja ikkuna merelle antoi lisää tilan tuntua. 
Hytin paikantamisen jälkeen suuntasin varaamaan paikkani Fame -musikaaliin ja syömään ennen esitystä. Bon Vivant -ravintolassa nautin päivällisen pitkän kaavan mukaan maustettuna erinomaisella palvelulla. Menu, jonka valitsin syödäkseni, sisälsi viisi ruokalajia ja vaikka aina sanotaan, että nälkä ei näillä 'taideannoksilla' lähde niin nyt kävi kyllä ihan toisin. Teki tiukkaa saada mahtumaan kaksi viimeistä ruokalajia, joista jälkiruoka se viimeisin. Söin mm. nieriää, mustajuurikeittoa, kania, vasikkaa ja jälkiruuaksi mustikka-valkosuklaata hopeatoffeella. Ei ollut valittamista kyllä yhtään ja tämän makuelämyksen jälkeen olikin mukava siirtyä musikaalin pariin.


Ravintola Bon Vivantin antimet ja jälkiruuaksi Fame -musikaali kera kahvin ja suklaan
Fame on monelle tuttu juttu ehkä elokuvana tai tv-sarjana. Musikaali perustuu elokuvaan ja nyt siis TallinkSiljan ohjelmistossa yhdessä Saturday Night Fever -musikaalin kanssa toukokuun 2015 loppuun. Mulla oli mainio paikka; ei ihan eturivissä, mutta siitä lukien seuraavassa. Näki ja kuuli mainiosti kaiken. 1,5h sujuikin vauhdilla tauotta ja mukavasti päivällistä sulatellen.

Aikaisin seuraavana aamuna heräsin melkoisen jyrinään ja tärinään. Ei huolta; laiva ei ollut uppoamassa vaan se saapui vain Ahvenanmaalle ja käänsi itseään. Tuntui kyllä, että osa matkasta taitettiin läpi saaren eikä merellä, kun sen verran tärinää ja jyrinää oli ilmassa (nauraa). Ehkä sitä iän karttuessa on tullut jotenkin herkäksi heräilemään ei-niin-tuttuihin-ääniin tai sitten sitä on nuorempana ollut vasta tulossa kyseiseen aikaan discon puolelta hyttiin, että ei ole moiseen kiinnittänyt huomiota. Aurinko se teki nousuaan, ja minä jatkoin uniani pienen kuvaustauon jälkeen.


Nostalgiaa Ahvenanmaalla satamassa sekä Viking Gabriella että Rosella (on se pieni tuo Rosella!)
Aamiaisella olin sopivasti siiheksi, kun ovet avattiin. Kasasin buffet -aamiaiselta ruokavalioni mukaisen maittavan ja täyttävän aamiaisen. Sovelsin hieman ja otin puuron sijasta mysliä ja luonnonjogurttia, joka maistuikin aivan taivaalliselta. Ehkä siihen osasyynä on se, että viimeisin ruokavalioni on ollut maidoton ja gluteeniton. Sain kuitenkin hillittyä itseni enkä käynyt kauhomassa kyseistä jogurttia lisää. Sehän olisi aiheuttanut kummeksuntaa kuitenkin. 


Maittava, runsas ja täyttävä aamiainen
Laiva saapui satamaan ja minä sen mukana. Ilma oli puolipilvinen ja minä hyppäsin Hop On Hop Off -bussiin. Ajattelin, että teen sillä kierroksen ja saan laajemman kuvan kaupungista. En ollut koskaan sellaista ajelua Tukholmassa tehnyt, joten jo oli aikakin! Ja niin sitä ajettiin katto auki ja niin sanotusti luu ulkona, vaikka ilma ei ollut mikään lämmin. Katon olisi saanut kiinnikin, mutta kukaan ei sitä halunnut, joten sitkeästi istuttiin. Onneksi oli lämpimästi päällä.
Alunperin olin ajatellut jääväni vanhaan kaupunkiin, mutta se ei sitten lopulta houkuttanut. Ajoin koko kierroksen ja palasin laivaan sopivasti lounaalle. Siinä kohdin en voinut vastustaa tuoretta korvapuustia (voi minua), jonka otin katkarapusalaatin päälle kahvin kera. Hyvää oli, siis sekä salaatti että se korvapuusti ja kahvi (nauraa). 


Hop On Hop Off 
Tukholman kiertoajelun satoa




























Lounaan päälle ajattelin mennä kylpyläosastolle, mutta väsy yllätti ja otinkin päikkärit. Kertakaikkiaan hyvä juttu ja nukuin tunnin kuin murmeli. Sen jälkeen luin kirjaa, kävin aurinkokannella ja tutkailin laivaa kävellen portaita pitkin ylös alas ja kohta se laiva lähtikin jo takaisin kotia kohti. 

Lounaaksi katkarapusalaatti, ohipääsemätön korvapuusti ja kahvi

Maisemaa laivalta ja laivalla
Ja minä suuntasin syömään. Niin, silleen se menee, että vatsa kurnii aina 3,5h välein, kun sen on sellaiseen rytmiin totuttanut. Ei haittaa, sillä tykkään itse kyllä (hymyilee). Nyt suuntasin italialaishenkiseen Tavolata -ravintolaan. Menin nälkäisenä ja tulin pois viittä vaille halkeamispisteessä olevana. Palvelu oli jälleen erinomaista ja ruoka italialaisittain yksinkertaista, ja hyvää. Minulla ei ainakaan ollut valittamista ruuasta; vain lähinnä omista valinnoistani (nauraa). Otin alkupalaksi tomaatti-buffalomozzarella-rucola-basilika -salaatin ja pääruuaksi sitruunakanaa herkkutattirisotolla. Jälkiruuaksi vaniljajäätelöä espressolla ja vaikka se oli hyvää niin se oli virhe. Sitä en olisi ikään kuin jaksanut, sillä napani oli jo aivan ratkeamispisteessä ennen viimeistä (nauraa).


Tavolata -ravintolan tarjontaa
Siinä sitä sitten oltiin taas illan puolella ja ruokaövereissään. En olisi uskonut, että niin käy enää ikinä ja taas kävi. Edellisen kerran vuosia sitten olen yrittänyt räjäyttää itseni buffetissa. Ei voi kuin nauraa ja niin sitä sitten laskettelin täyttä vatsaani hitaasti käyskennellen laivaa päästä päähän, ylös alas portaita ja shoppaillen. Kyllä se olo siitä helpottui, mutta iltapala jäi syömättä tällä kertaa. Ei vain pystynyt, joten en väkisin alkanut ahtamaan.

Ja sitten olikin jo taas aamu ja vatsakin tyhjä. Aamiaisella taas runsas, maittava ja täyttävä kattaus. Kananmunasatsini aiheutti ihmetystä ja kysymyksen korealaiselta seurueelta. Ihmettelivät miksi en syö kaikkien kuuden kananmunan keltuaisia. Selitys sai päät nyökyttelemään ja valoisan hymyn kasvoille. 

Sellainen risteily tällä kertaa. Tuli syötyä hyvin, levättyä sopivasti, nautittua Tukholmasta ja merimaisemista. Pärjäsin itseni kanssa hyvin eikä aika todellakaan tullut pitkäksi, vaikka äkkiä niin olisi voinut kuvitella. Kieltämättä sitä tulisi enemmän juteltua, jos olisi ollut juttuseuraa mukana, mutta näin saa sitä kuuluisaa omaa aikaa ihan ja vain itselleen. Tämä oli rento risteily Tukholmaan ja takaisin!

                                          Mari

18 toukokuuta 2015

RFSU:n tuotteita testissä

Taannoin Indiedaysin tilaisuudessa sain kutsun osallistua RFSU:n blogikampanjaan. Sain mukaani tuotekassin, joka sisälsi muutamia RFSU:n omia tuotteita testattavaksi. 

Tuotekassin sisältöä sheivausgeeli, after shave -geeli ja Hair Helper -voide
Itse pidän kainalot, bikinirajat ja sääret sileinä ympäri vuoden ja nyt tutustuin tuotekassin sisältöön testaamalla omassa käytössäni RFSU:n tuotteita. Osa niistä on ulkoasultaan tuttuja, mutta ei muuten.
Aloitin testaamalla sheivausgeelin (Easy Shavin'), jonka käyttö oli miellyttävää ja helppoa. Geeli on hoitava, vaahtoamaton ja läpinäkyvä, joten oli helppo nähdä mitä ajelee. Karvanpoisto onnistuu ihan suihkussakin ja jäljelle jää sileä, pehmeä iho. Tuoksu on mieto, joka mielestäni on plussaa. Olen iän karttuessa tullut jotenkin hajuherkäksi.
Lisäksi testasin after shave geelin (Nice n'Cool), joka on tarkoitettu sheivauksen jälkeen käytettäväksi ja ihoa rauhoittamaan. Geelimäinen tuote sisältää yrttejä ja alkoholia ja tämänkin tuoksu oli miellyttävän mieto. Geeli kosteutti ja viilensi mukavasti ajettua ihoa-aluetta, eikä iho punoittanut käsittelyn jälkeen. Ensimmäisellä käyttökerralla geeli viilensi niin, että tuli suorastaan kylmä (nauraa), mutta tunnetta kesti vain hetken. 
Mukana oli myös Hair Helper voide, jonka tarkoituksena on estää ihokarvojen kasvu ihon sisään. Voide sisältää hedelmähappoja, jotka kuorivat ihoa pinnalta ja estävät karvoja kasvamaan ihon sisälle. Voide on miellyttävä käyttää eikä ole voimakkaan tuoksuinen, mutta vielä en ole huomannut isommin sen vaikutuksia.

Tuotekassi sisälsi myös Carmex huulivoiteen, joka ei ole RFSU:n oma tuote, mutta jota RFSU tuo maahan sekä Sense Me Caring Massage Glide -hierontageelin (joka siis on RFSU:n oma tuote). Huulivoidetta en ole vielä testannut, mutta hierontageeli on positiivinen tuttavuus. Se, että geeliä voi käyttää hierontaan niin se soveltuu myös liukuvoiteeksi. Miellyttävä käyttää ja tuoksultaan syötävän hyvä! Suosittelen sekä hierontaan että niihin herkempiin hetkiin. Sense Me Caring Massage Glide -geeli on vesipohjainen, raikkaan tuoksuinen, parabeeniton geeli, joka kosteuttaa tehokkaasti.

Sense Me Caring Massage Glide -geeli
Carmex -huulivoide (ei RFSU:n oma tuote)


RFSU on useimmille tuttu ja osalle varmasti myös sen tarjoamat tuotteet (lisätietoja linkin takaa). RFSU:n tuotteet on selkeästi ajateltu helpottamaan ja hoitamaan ihoa-alueita, jotka joutuvat alttiiksi toistuvalle ärsytykselle karvanpoiston takia. Käyttö on tehty miellyttäväksi eikä aistinautintoja ole unohdettu. Siihen vastaa sitten Sense Me -sarjan tuotteet.

                                                      Mari

16 toukokuuta 2015

Spurtteja pitkin hiekkakenttää perjantai-illan iloksi

Tänään oli vähän sellainen olo, että ei innostanut lähteä salille eikä edes pyörälenkille. Oikeastaan ei hotsittanut tehdä mitään päivän touhuamisen jäljiltä. Mulla harvoin on tällaisia oloja, että laiskottaa enkä helposti anna periksi. Nytkin vaihdoin ensin salitreenin pyöräilyyn, pyöräilyn kävelyyn ja kun sekään ei innostanut päädyin siihen, että vain siivoan pintapuolisesti ja kampean saunaan. Mutta miten kävikään...

Olo oli kuten yhdellä kolmesta kollista (nauraa)

No siivosin kyllä ja sen päätteeksi lähdin viemään roskat pois. Saunaan oli vielä aikaa, joten lenkkarit jalkaa ja roskia viemään. Sitten yhtäkkiä huomasin olevani matkalla läheiselle hiekkakentälle ihan vaan happihyppelyn merkeissä. Ja kun ilma oli kolean raikas, mutta aurinkoinen, mieli piristyi ja laiska olotila alkoi väistyä. Kun kerran olin ulos asti päässyt päätin, että kokeilen juosta puolentunnin verran intervalleja, kun kerran tilaa kentällä on.

Läheisen hiekkakentän sijasta kävelinkin tien toiselle puolelle isommalle urheilukentälle, jossa on parempi pohja juosta. Nyt kenttä oli tyhjä ja sain rauhassa juosta pitkin poikin jalkapallokenttää. Se kun tuntuu helpommalta (palkitsevammalta), kuin juosta pidemmän päälle puuduttavaa ratakierrosta (nauraa). Kunto ei vielä ole sitä luokkaa, että jaksaisin täysiä juosta ratakierroksen, joten teen spurtteja. Tekee hirmuisen hyvää juosta niin paljon kuin jaloistaan vain pääsee ja niin kauan kuin jaksaa pyrkien siihen, että minuutti tulee täyteen. Alkuun tuntuu, että on heti veren maku suussa, mutta muutamien harjoittelukertojen jälkeen spurtit tuntuu jo hyvältä. 

Tyhjä kenttä, ihan täysin itseni käytettävissä
Aikaisemminkin olen sanonut, että mielessään sitä juoksee tosi kovaa, mutta todellisuus on toista. Olen kuitenkin kehittynyt ja jossakin kohdin uskon, että lyllerrys vaihtuu selkeästi reippaampaan etenemiseen, jota juoksuksi voidaan kutsua (nauraa). Pidän kuitenkin pääsääntönä sitä, että joka kerran jälkeen, kun olen jaksanut joko spurtata pidemmän matkan tai useamman spurtin kuin edellisellä kerralla, olen onnistunut ja kehittynyt.  Ja nivusissahan tuo pinkoilu tuntuu seuraavana päivänä mukavasti. 

Luonto on kyllä kaunis 
Voipunut, mutta onnellinen spurttaaja
Oli tehokas puolituntinen melko raikkaassa ellei jopa kylmässä säässä ja mukava mennä tämän jäljiltä saunaan. Ja arvatenkin sitä oli tyytyväinen, kun oli saanut itsensä liikkeelle ja olo vaihtunut energiseksi. Ja ne roskatkin viety pois. Erilainen perjantai-illan ohjelma oli; spurttailla pitkin hiekkakenttää hiki otsalla ja hengästyen (nauraa). Ei huono vaihtoehto kylläkään... 


                                         Mari

13 toukokuuta 2015

Fria - gluteenittomasti ja maidottomasti

Viime viikolla osallistuin gluteenittomaan bloggaritilaisuuteen. Mahdollisuus tuli nopealla aikataululla, mutta ei harmittanut yhtään, sillä iltama oli kyllä sen arvoinen. Se oli lämminhenkinen, mukava ja tietouteni gluteenittoman tuotemaailman tarjonnasta lisääntyi.

Fria - gluteenittomasti ja maidottomasti; tietopaketti mukaan otettavaksi
Paikkana oli Kuurna ja järjestäjänä Fria; ruotsalainen gluteenittomien tuotteiden leipomo. Perheomisteinen yritys, jonka tuotteet ovat gluteenittomia ja maidottomia. Löydettävissä pakastealtaista kätevästi. Alansa suurin leipomo Pohjoismaissa ja yrityksen missiona on hyvä gluteeniton elämä. Ei huono motto!

Kuura Events&Kitchen
Tilaisuuden menusta vastasivat Asennemedian bloggarit; Vaimomatskuu -blogin Juulia ja Hyvän olon kokki Santeri. Ja herkullinen menu olikin! Paikalla olleet saivat myös tuunata omat muffinssinsa niin halutessaan. Ja Friasta tarkemmin siinä menun antimien nautiskelun lomassa meille kertoi Frian edustaja Katri Hautanen.

Asennemedian Juulia ja Santeri - bloggarit ja Maiju; Pinkit korkokengät -bloggari :-D
Frian tuotevalikoima on nyt jo melko kattava. Minun silmissäni. On suolaista ja makeaa saatavilla. Makeat sisältävät tosi paljon sokeria, mutta suolaiset vastaavasti mukavasti päinvastoin. Suunta on kuitenkin tulevaisuudessa pudottaa sokerin määrää makeiden tuotteiden kohdalla ja muutenkin tähdätä terveellisempiin vaihtoehtoihin. Tuotekehitystä tehdään koko ajan ja testaukset tehdään tarkasti ja ajan kanssa. 
Lisätietoja Frian tuotteista ja valikoimista löydät nettisivuilta.

Tilaisuuden menu oli maittava eikä gluteenittomuutta erottanut. Tuotteet ovat tällä saralla kyllä kehittyneet makunsa ja koostumuksensa puolesta suurin askelin. Ja itse opin taas jotakin uutta, sillä en ollut aiemmin törmännyt Friaan ja sen tuotteisiin. Nytpä tiedän niistäkin ja voin kyllä suositella. Kurkistelkaa pakastealtaisiin ja -kaappeihin ja maistakaa!

Tilaisuuden tarjottavista kuvaa
Ja muffinssit ilman tuunausta ja tuunattuna.

                                                      Mari

11 toukokuuta 2015

Polkupyöräkuume taltutettu

Ostaa päräytin polkupyörän ja taltutin polkupyöräkuumeeni! Toisilla on keväisin auto- tai moottoripyöräkuume niin mulle iski polkupyöräkuume (nauraa). Viime kesän jälkeen päätin, että päivitän silloisen polkupyöräni ja hankin sopivan tilaisuuden tullen uuden, mutta vähemmillä vaihteilla ja mieluusti citypyörän. 
Nyt sellainen sopiva tilaisuus osui kohdalle ja kaupasta lähti matkaani Nopsa Sole -merkkinen, 7 -vaihteinen ja käsijarrullinen puna-valkea maantiekiituri. Toinen pyöräni on sekin ihan hyvä, mutta siinä on 21 vaihdetta, joista käytän kolmasosaa, joten loput ovat ikään kuin turhia. Lisäksi se on napavaihteinen ja siten hieman huonommin rullaava tapaus. Ehkä se on myös hieman polkijasta kiinni miten se pyörä liikkuu ja huonostihan tuo liikkuu, kun ketjut putoavat harva se ylämäki pois päältä (nauraa).


Uusi maantiekiiturini - Nopsa Sole
Tässä kävi kuitenkin omalla tavallaan hyvin koko hommassa. Olin ihan muiden juttujen parissa, kun päätin matkalla poiketa Intersport Puhoksessa Itäkeskuksessa. Ihan vain katsastamaan tarjontaa polkupyörien saralla. Silmät pyörähtivät päässä, kun näin kaikki ne ihastuttavat värit... niin ja polkupyörät myös värien jälkeen (nauraa). Siinä sitten kierrellessä ja katsellessa kallistuin ihmettelin, että miten sitä siitä paljoudesta osaisi ikinä löytää sen omansa, mutta päädyin lopulta kolmeen vaihtoehtoon; yksi oli vihreä, toinen punainen ja kolmas valkoinen. Enää ei jäänyt kuin valinta, että mikä se näistä olisi... Noh, sekin oli lopulta helppoa, kun väriltään vihreät olivat kaikki jalkajarrullisia ja sellaista en missään nimessä tahtonut. Valkoinen oli sitten maastopyörä, jossa oli kyllä 21 -vaihdetta ja putosi vaihtoehdoista sen takia. Eli jäi se pääväriltään punainen jäljelle. Plussaa oli myös se, että pyörä oli ketjuvaihteinen (vierintävastus on kevyempi kuin napavaihteisessa) ja hinnaltaan budjettiini erinomaisesti sopiva.


Värillä ei sinänsä ole väliä, kunhan on punainen ja siis pyörän väri natsaa just mun tennareiden kanssa! :-D
Sovittiin myyjän kanssa, että tulen noutamaan pyörän alkuviikosta, kun nyt oli muita menoja. Ja sitten suuntasin kassalle ja muiden menojen pariin uuden polkupyörän onnellisena omistajana. Vähän teki mieli hyppelehtiä...

Aikataulujen päivän aikana muuttuessa ehdin vielä hakea pyörän alkuviikon sijasta myymälästä kotiin samaisena päivänä (erityismaininta, ei maksettu sellainen - sain erinomaista palvelua alusta loppuun asti Puhoksen Intersportissa alkaen pyörän vaihtoehtojen mietinnästä pyörän noutamiseen asti!) ja pääsin sopivasti sen myös koeajamaan. Kyllä tulin sukkelasti Itäkeskuksesta n.5 km kotiin! Oi, sitä pyöräilyn iloa ja helppoutta, kun tuntui, että liki lensin polkematta juuri lainkaan! Niin kevyttä oli meno, että ihan ihmettelin (tulin kyllä melkoiseen myötätuuleen...). 


Kukkaloistoa kotimatkan varrelta
Ja tuoretta nokkostakin löytyy; superfoodia!





                                         




















Polkupyöräkausi on nyt startattu ja kesän aikana on tiedossa vaihtuvat maisemat, pyöräillen siis.

                                              Mari

09 toukokuuta 2015

Kauneusillan satoa

Viikko on taas hurahtanut ja on taas viikonloppu! Mutta vaikka vauhtia on piisannut, on myös ruokavaliota noudatettu ja muistettu liikkua sopivasti hyvillä mielin.

Viikon alkupuolella sain olla mukana kauneusillassa, jonka järjestäjänä oli Riimin Oy. Mukana oli sopivan kokoinen kattaus kauneudenhoidosta kiinnostuneita ihmisiä. Tilaisuus startattiin lyhyellä yritysesittelyllä ja näin annettiin paikalla olijoille enemmän aikaa tutustua tarjontaan, kysyä neuvoja ja saada opastusta ihonhoidon ja meikkauksen saralla.

Mukaan saatiin yllätyslahjat - ihastuttava pikku kassi (kuvassa myös osa Jonea; utelias kolli)
Yksi otos tarjonnasta mm. erittäin helppo paketti kulmien laittamiseksi; Beautiful Brows -setti
Ja siinä se aika kuluikin kuin siivillä. Silmät vaelsivat ensin esillä olevien tuotteiden parissa ja miettiessä, että mistä aloittaa. Moni tuote kiinnosti, tuli käännettyä ja väännettyä purkkeja ja purnukoita sekä kyseltyä lisätietoa. Välillä pääsin istumaan meikkaajan käsittelyyn; sekin oli aika jännä kokemus, sillä se oli elämäni ensimmäinen kerta. Miellyttävä kokemus ja kuuluu sarjaan itsensä hemmottelu. Oli myös hienoa päästä seuraamaan läheltä kuinka meikkaaja taikoo kustakin ihmisestä ne parhaimmat piirteet esille ja lopputuloksena oli toinen toistaan upeampia naisia. Taidetta, sanoisin!

Esillä olleesta valikoimasta mukaani tarttui LCN:n käsivoide, joka tuoksuu syötävän hyvältä ja saa kädet tuntumaan ihanan pehmeiltä. Lisäksi meikkisuti, Essentialin peitevoide (Magic Concealer) ja pari voidemaista luomiväriä (Ombretto in crema). Essentialin tuotteet ovat erinomaisia ja laadukkaita ja voidemaiset luomivärit kestävät valumatta vaikka uimisen. Tykästyin näiden luomivärien väreihin ja siihen, että eivät paakkuunnu luomivakoon, kuten useimmat luomivärit näin raskaissa luomissa tahtovat tehdä.

LCN syötävän hyväntuoksuinen käsivoide


LCN:n kynsilakat - yhtään en ostanut, mutta menin liki sekaisin tarjonnasta! :-D
Huulipuna naiselle, jolla on jo kaikkea... Tässä lisävarustuksena peili ja valo.
Riimin Oy on mm. LCN- ja Essential -tuotteiden maahantuoja. Yrityksellä on myös nettisivut, josta löydät lisätietoja tuotteista sekä verkkokauppa, jossa on puolensa yritysasiakkaille sekä kuluttajille. Kuluttajille suunnattu verkkokauppa on nimeltään Kauneuttasinulle.fi - käy tutustumassa, jos kiinnostuit.

Minä pidin illan tilaisuudesta. Siellä vallitsi rento tunnelma, paikalla oli sopiva määrä ihmisiä, esillä hyvät tuotteet, halukkaat saivat neuvoja ja opastusta ja mikä parasta, ei ollut ostopakkoa eikä edes sen tunnetta ja sait kokeilla tuotteita itsellesi.  

                                             Mari

01 toukokuuta 2015

Uudet treenitrikoot ja värienergiaa treeniin - I Can I Will ja OnlyPlay

Täydensin tovi sitten urheiluvaatteitani parilla treenitrikoilla. Toiset niistä käyvät suoraan ihan vapaa-aikaankin, jos niikseen haluaa. Ainakin olen nähnyt niitä katukuvassa nyt, kun ilmat ovat lämmenneet. Ja mikä ettei; onhan kyseessä leggins -tyyppiset trikoot. Ja toiset ovat sitten itselleni tuntemattomamman merkin Icaniwill:n treenihousut, jotka houkuttelivat värikkäillä kuoseillaan tutustumaan.

ICANIWILL - Splash Edition Pink
Icaniwill (hauska ja hyvä slogan; I can I will) valmistaa treenitrikoita, joissa väritys ja kuosit miellyttävät omaa silmääni. Valitseminen on vaikeaa, kun haluaisi kaikki, mutta päädyin itselleni ehkä hyvin poikkeavaan värivalintaan. Ostaa päräytin räiskyvän pinkit pöksyt ja ihan siksi, että joka kerta kun selailin valikoimaa päädyin näihin trikoisiin.
Housujen mainittiin olevan miellyttävät päällä ja istuvan hyvin. Bingo! Ei mennyt metsään tämä lause, sillä oikeasti trikoot istuvat erinomaisesti ja ne joustavat hyvin. Vyötärö on sen verran korkea, että kyykkaillessä housut eivät valahda pakaroiden puoleen väliin eikä housuja tarvitse olla koko ajan kiskomassa ylös. Istuvat myös niin, että et edes tunne trikoiden olevan jalassasi. Trikoot eivät myöskään hiosta, mikä on vain ja ainoastaan miellyttävää treenatessa.

Icaniwill -trikoot jalassani
Toiset trikoot ovat OnlyPlay:n ja pohjaväritys on musta. Logo trikoiden sivussa on pinkillä ja tuo siten pientä pikanttia, mutta hillittyä väriä trikoisiin. Värejä on muitakin tarjolla, jos musta pohja ei ole se itseään miellyttävä pohjaväri. 
Mustat trikoot ovat aika ohuet, mutta jalassa istuivat hyvin ja korkean vyötärön ansiosta eivät laskeneet ärsyttävän alas. Itse näen, että nämä ovat hyvät trikoot kesän salitreeneihin eikä hintakaan päätä huimaa (se tosin on suhteellista aina).

OnlyPlay Tio Logo legginsit, värinä musta-fuksia

Icaniwill -trikoot; väriä päivään missä vain.
Nyt ei voi väittää, että ei olisi väriä, kun salilla rautojen parissa ryskin muulloinkin kuin näin vappuna (nauraa). Ja näistä hankinnoista mä itse tykkään, kun ovat osoittautuneet käytössä mainioksi tuotteiksi. Positiivista värienergiaa treeniin ja hyvät kokemukset; niistä on aina mukava kirjoittaa. 
Jos kiinnostuit itsekin, niin löydät nämä tuotteet ainakin House of Brandonin verkkokaupassa (lyhin tie on blogin etusivun banneri), jossa on enemmänkin valikoimaa. Muutakin kuin urheiluvaatteita. 

                                       Mari