lauantai 31. joulukuuta 2016

Hyvät unet Clarion -hotellissa (sisältää arvonnan)

Vuoden 2016 viimeinen päivä menossa ja uusi vuosi 2017 on aivan ovella. Äkkiä se aika kuluu ja vuosi on hurahtanut melkoisella vauhdilla! Vuosi 2016 on vierähtänyt vauhdilla ja realistisena ihmisenä on sanottava, että kulunut vuosi on ollut kohdallani hieman erilaisempi ja omalla laillaan sisältänyt enemmän epävarmuutta kuin aikaisemmat vuodet, mutta pääsääntöisesti täynnä hyviä tapahtumia, kokemuksia ja ihmisiä. Vaikeudet lienee niitä, mitkä kasvattaa ja blaa blaa. Tosiasiassa jatkuva epävarmuus tulevasta ja muut vaikeudet päälle voivat murtaa vahvimmankin ihmisen, jos niitä on jatkuvasti ilman valoa tunnelin päässä.
Olen kuitenkin saanut olla viikon nuhaa lukuunottamatta terveenä, noudattanut valitsemaani elämäntapaa, liikkunut, treenannut ja syönyt terveellisesti. Uuden työn myötä on säännöllisyys joutunut koetukselle, mutta lopulta se rytmi on löytynyt. Ja edelleen olen kirjoitellut tätä blogia, jonka koen antoisana edelleen.

Marraskuun alussa sain tilaisuuden tutustua aivan uuden uutukaiseen Clarion -hotelliin, joka avattiin lokakuun puolivälissä 2016 Helsingin Jätkäsaareen. Hotelli oli vierailuni aikana selkeästi hieman vielä kesken (viimeistelytöitä tehtiin ja työmiehet olivat töissään katolla ja kerroksissa) ja pientä alkukankeutta oli havaittavissa henkilökunnan puolella, mutta olen varma, että tätä kirjoitusta kirjoittaessani tuokin on jo mennyttä. 
Hotelli on aika makealla paikalla ja kohoaa korkeuksiin. Se tarjoaa todella hienot näkymät horisonttiin ylimmästä kerroksestaan (16. kerros), jossa sijaitsee mm. Skybar ja ravintola. 

Hotellihuone
Tein vierailustani Clarion -hotellissa videon, jonka voitte käydä katsastamassa YouTube-kanavallani. Toistaiseksi osan videosta joutuu katsomaan pää kenossa, pahoittelut siitä.
Videolla kohtaan hajun, joka ei suinkaan ole lähtöisin hotellista vaan viereisestä satama-altaasta. Meri ei aina tuoksu hyvältä (nauraa).

Hotellihuone oli siisti, linjakkaasti kalustettu ja sängyssä sain varsin hyvät unet, vaikka lämpötila oli itselleni 3-4 astetta liian lämmin. Mutta enpähän kärsinyt suonenvedoista kylmän takia eikä villasukille ollut sillä erää ollenkaan käyttöä (nauraa). Pari muutakin juttua huoneessa tuon lämpötilan sääntelyn lisäksi kiinnitti huomiotani. Ensimmäiseksi kurottelin takkiani naulaan niin korkealle, että jouduin nousemaan varpailleni. Pohdin, että miten homma mahtaa luonnistua minua lyhyemmältä henkilöltä. Toinen asia, johon en keksinyt ratkaisua oli se, että miten saisin sängyn viereen vain lukuvalon päälle; vaihtoehtona oli kaikki valot päällä tai pimeys. Jätin sitten lukematta ja keskityin hyviin uniin (nauraa).
Hotellista löytyy varsin hyvin peruskuntoiluun soveltuva kuntosali, lämmitetty uima-allas kattotasolla  ja sauna, joka on lämmitettynä aamulla ja illalla. Alakerran aulatila on avara ja valoisa, mutta vastaanoton lähellä saattaa tulla vilu ovien auetessa jatkuvasti (kulkijoita riitti). Aamiainen oli varsin kattava ja onnistunut. Kaikille on tarjolla jotakin; gluteenitonta, laktoositonta, omanlaisia munakkaita tilauksesta ja tuoreita hedelmiä ja leipää. Nam! 
Pienestä alkukankeudesta huolimatta tykkäsin hotellista ja uskon, että se paikkansa löytää. Kattojen ylle joutui jo tuolloin illemmalla jonottamaan, ja varmasti se ei ole ainutkertainen tilanne. Siihen on syytä varautua. Plussaa hotellille siitä, että se toivottaa lemmikitkin tervetulleiksi, kunhan niistä muistaa mainita huonetta varatessaan.
Minusta Clarion -hotelli on oikein tervetullut hotelli Helsingin tarjontaan. Lentokentälle on avattu toinen Clarion -hotelli ja molemmat kuuluvat Nordic Choice Hotels -ketjuun.

Clarion ulkopuolelta


Marin keräämä aamiainen
Aulasta nousee kauniit puuportaat
Kelloja hissien yläpuolella













Aulan unisex vessat






Clarion -hotelli iltavalaistuksessa

Lupauksia en tulevalle vuodelle tee tapojeni mukaan yhtään. Toivon kuitenkin kaikkea kauheasti, mutta ainakin, että ensi vuonnakin voidaan hyvin, syödään terveellisesti, kohennetaan kuntoa, liikutaan hyvillä mielin, ollaan sydämellisiä, aitoja, arvostetaan toisiamme ja kiireettömästi, nauretaan paljon, tavataan toisiamme ja myös erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa ja pysytään terveinä kaikki.
Haluan kiittää kauniisti teitä kaikkia blogini lukijoita nopeasti kuluneesta vuodesta 2016 ja toivon, että kuljetaan yhtä matkaa myös tulevana vuonna 2017! 
Tuleva vuosi olkoon astetta parempi tai ainakin yhtä hyvä niin minulle kuin teillekin kaikille! 

Vanha vuosi päätetään ja uusi vuosi aloitetaan arvonnan merkeissä. Tammikuussa 19.-22.1.2017 on Matkamessut, joilla Kahvakuula kainalossa -blogi seikkailee seassa bloggaripassin ansiosta. Minulla on 2 pääsylippua, jotka arvon blogiani kommentoineiden kesken. Yksi lippu oikeuttaa sisäänpääsyyn vuoden 2017 Matkamessuille (19.-22.1.2017) yhdelle henkilölle. Arvonta päättyy 11.1.2017 illalla (klo 23:59), jonka jälkeen otan sähköpostitse yhteyttä voittajiin.


                                   Mari


lauantai 24. joulukuuta 2016

Suklaa voi viedä sydämesi, yhä näin - Hyvää ja rauhallista joulua!

Tästähän alkaa tulla perinne, kun viime vuonna kirjoitin, että en muista olisinko ikinä joulukuussa taapertanut katuja tennareissa, mutta kerta se on ensimmäinenkin. On aika hassua, outoa ja osaltaan huolestuttavaakin, että on joulukuun 24. päivä, lunta ei ole maassa ja ruoho vihertää. Itse harmittelen pienesti, kun ei näytä tulevan valkeaa joulua etelään. Paitsi, että jos noin oli viime jouluna niin näyttää se olevan tänä jouluna sama tilanne. Ei ole lunta maassa täällä etelässä ja vettä sataa.



Mutta ei anneta asian viedä mieltä matalaksi vaan laskeudutaan joulun viettoon ja nautitaan pyhistä. Itse ainakin syön, lepään ja nautin liikkeestä sekä kävelylenkeillä että kuntosalilla. En syö itseäni halki vaan nautiskelen jouluruuista kohtuudella. Aloitin jo suklaalla. Sillä perinteisen taivaallisella Pana Chocolate -suklaalla ja voi taivas, että on aina vaan hyvää! 


Rakkautta ensi puremalla ja yhä kestää!
I Love Me -messuilla 2015 kohtasin osaston, jossa maistateltiin suklaata. Oli viittä vaille, etten kaahannut osaston ohitse, mutta koska tuoksui hyvältä, pysähdyin ihmettelemään tuoksun aiheuttajaa. Onnekseni. Maistatuksesta nappasin palasen suklaata ja menetin samantien sydämeni. Osasto oli Pana chocolate ja maahantuojayritys merkin takana Organic Healt Oy. Niin, en ollut ikinä kuullutkaan kummastakaan, mutta täytyy sanoa, että oli kyllä loistava ensikohtaaminen! (nauraa). 
Tällä tiellä ollaan yhä. Tämä suklaa on vienyt sydämeni ja vieraillessani tämän vuoden I Love Me -messuilla kyseisellä osastolla katselin tyytyväisenä, kun suklaa maistui muillekin (nauraa). 

Organic Healt Oy on luomuruokatukku ja -maahantuoja, jonka valikoimista löytyy satoja luomu- ja lähiruokatuotteita. Muun muassa tätä sydämeni vienyttä suklaata (Pana chocolate). Suklaa on australialaista raakasuklaata, käsinvalmistettua, ei sisällä soijaa, ei gluteenia, ei lisäaineita, ei lisättyä sokeria ja on lisäksi myös gluteenitonta. Makuja on 10 erilaista, joista omasta mielestäni parhaimmat ovat raakakaakao ja appelsiini, joskin muutkin maut maistuvat. 


Pienehkö, mutta ravinteikas ja täyttä tavaraa

Pana chocolate makuja asiateksteineen
Suklaan viestit

Tätä suklaata kannattaa ehdottomasti maistaa, kun kohdalle osuu. Näitä löytyy hyvinvarustelluista herkkukaupoista tai herkkuja myyvistä liikkeistä Luomuruokatukun lisäksi. Jos ei ole valikoimissa niin kauppias kannattaa usuttaa tilaamaan. Ei ole mielestäni edes enää hintava, koska on täysin hintansa (n. 3,90-5,0 euroa/pieni levy) väärti ja makuaisteja hivelevä nautinto! Raakasuklaata parhaimmillaan ja päihittää kyllä monet kilpailijansa.







Pieneltä näyttävä levy on täysin riittävä tyydyttämään makean nälkä. Täyttä tavaraahan nämä ovat. Omnom, että on hyvää, ravinteikasta ja kermaisen pehmeää! Tehty varmaan rakkaudella tai ainakin hymyssä suin lisäämään hyvinvointiani...

Niin se suklaa voi vaan viedä sydämesi. Ihan noin vain yllättäen, kuten mulle kävi (nauraa). Otin tämän suklaan nautiskelun yhdeksi jouluuni kuuluvista perinteistä, joita ei montaa ole. 
Näissä tunnelmissa on hyvä laskeutua joulun viettoon. 

Toivotan teille kaikille lukijoille hyvää ja rauhallista joulua!

God Jul! Merry Christmas! Feliz Navidad! Buon Natale! Joyeux Noel! Frohe Weihnachten! Häid jõule! Prettig Kerstfeest! с Рождество́м Христо́вым! Meri Kurisumasu (メリークリスマス)! Feliz Natal!




                                              Mari

tiistai 6. joulukuuta 2016

Poronkäristystä ja punaviiniä

Tänään Suomi juhlii 99-vuotista itsenäisyyttään ja eilen sain olla mukana juhlistamassa hieman nuoremman tahon synttäreitä, kun sain tilaisuuden osallistua ravintola Zetorin 25-v. synttäribileisiin. 25 vuotta on kyllä aikamoisen hieno ikä ravintolalle nykypäivänä, joten onnea Zetorille tästä. Paikalla ei tarvinnut olla yksin, sillä tupa oli täynnä väkeä heti tilaisuuden alusta alkaen ja sinne sekaan se minäkin sujahdin.






Zetor on suomalainen SOK:n ravintola, jonka sisustus on Sakke Järvenpään käsialaa. Ravintola tarjoaa hieman parodiamaisesti kuvan suomalaisesta maalaiselämästä ripauksella huumoria. Sisustuksesta löytyy kaikenlaista hauskaa ja vanhaa, kuten traktoreita, puusuksia ja pöydistä talouspaperirullat telineissään. Ruokalistalta löytyy kaikille suomalaisille tuttuja ruokia, jotka turisteille ovat varmasti erikoisia. Ja miksi ei ihan meille suomalaisillekin (hymyilee). Itse olen hieman kauempaa tulleita vieraita kehottanut vierailemaan Zetorissa. Jos ei syömässä niin ainakin katsomassa sisustusta (nauraa). Jotenkin koen, että ravintola on pala sitä Suomea, jota ei enää oikeastaan ole kuin muistoissa ja tarinoissa (ja nekin unohtumassa).









Synttäreillä oli tarjolla alkuun kuohuvaa ja ruuaksi poronkäristystä. Ruokajuomaksi tai oikeammin jälkiruuaksi nautin pienen lasillisen punaviiniä. Hyvin pelkistetty tarjoilu, jonka pääosassa oli hyvin maittava ruoka ja juoma; minusta onnistunut juttu näin. Sopi hyvin kyseisen ravintolan tyyliin.
Sanottava sekin, että ne kerrat, jotka ravintolassa olen käynyt syömässä eivät ole ruuan suhteen tuottaneet pettymystä. Nälkä lähtee varmasti, koska annokset ovat reilun kokoisia. 
Nälän nyt ei luulisi muutenkaan vaivaavan juhlijaa, sillä ruokaa on saatavilla yömyöhään, kun keittiö on auki lähes pilkkuun asti (parhaimmillaan klo 03 asti yöllä...hämmästelee).
Musiikkitarjonta on pääsääntöisesti suomipoppia ja näissä jytäsynttäribileissä bilemusiikista vastasi Virve Rosti, Freeman ja Menneisyyden vangit. Tämäkin osuus sopi kuin nenä päähän ravintolan tyyliin (nauraa).







Minä tosin en jäänyt bilettämään pilkkuun asti vaan tein tilaa hyvissä ajoin ennen valomerkkiä. Tunnelma oli lähtiessä mukavan leppoisa ja puheensorina täytti tilan. Uskon hyvän fiiliksen vain nousseen esiintyjien astuessa estradille illan kuluessa. Itse lähdin pois vatsa täynnä ja hyvillä mielin. 
Vielä kerran onnea Zetor 25-v.! 




Nyt siirryn juhlistamaan Suomen 99 -vuotista itsenäisyyttä. Tai no, en erityisemmin juhli. Jumpan kautta Linnan juhlia seuraamaan; siinähän sitä on ohjelmaa tälle loppupäivälle (nauraa).

Hyvää Itsenäisyyspäivää!







                                  Mari

perjantai 2. joulukuuta 2016

Merrell Moab FST Mid Ice+ Thermo Waterproof -talvijalkineet

Sain tovi sitten testattavakseni Merrell Moab FST Mid Ice+ Thermo Waterproof -talvijalkineet. Paketti saapui juuri silloin, kun ensilumikin saapui pääkaupunkiseudulle. Ja kenkien nimi on aika nimihirviö (nauraa).
Kuvasin paketin avauksen videolle, josta voitte kuunnella ensimmäiset mietteet ja tunteet saapuneista jalkineista.


Merrell Moab FST Mid Ice+ Thermo Waterproof -talvijalkineet on tehty vaihtoehdoksi nastakengille, sillä pohja on tehty pitämään liukkaammillakin pinnoilla. 

Säät ovat suosineet testaamista, ja kengät ovatkin olleet kovassa käytössä. Testauksesta piakkoin lisää.

                                   Mari

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Muhkealla tyynyllä mäkeä laskemaan - Wuuuf

Messuilta löytyy liki aina jotakin kivaa itselle tai lahjaksi, kun vain pitää silmänsä auki. Taannoin Ski-, Board-, Game- ja DigiExpo -messuilla osuin osastolle, josta löysin peffamäkeen itselleni laskualustan ja tuote on muutoinkin monikäyttöinen. Kyse on tuotteesta, joka on liukuri ja nimeltään Wuuuf.

Wuuuf -liukuri



Kevyt liukuri, joka on helppo kuljettaa mukana. Tarvittaessa värikäs ja erottuva, vinyylipäällysteinen, erinomaisesti liukuva, pehmeä alusta, koska pehmustettu eristemateriaalilla, joka muokkaantuu meidän jokaisen oman peffan mukaisesti suojaten ja eristäen kylmältä. Tai jos tarvitsee vaikka polvien alle pehmusteen niin tämä käy siihenkin. Mäkeen, veneeseen, laiturille, autotalliin, nuotiolle, pilkille, minne vain missä kaipaat pehmeää ja kylmältä eristävää alustaa. Meille kaikille sopiva tuote. Värejä ja kuoseja on monia ja jos sopivaa ei löydy, sellainen varmaan onnistuu räätälöidä. Hyvä lahjaidea koko perheelle tai vaikkapa yrityslahjana (hauskaa markkinointia).
Löydät kotimaiset Wuuuf -liukurit verkkokaupasta ja yritys, joka näitä valmistaa on Oy Pertinax Ab.

Monenlaiset kuosit tarjolla
Olin niin innoissani kohtaamastani tuotteesta, että olihan se piakkoin messujen jäljiltä mäkeen mentävä testaamaan (nauraa). Onneksi ehti sataa lunta sen verran, että pääsin laskemaan lumella ruohon sijasta. 
Ja kyllä, liukuri on todella liukasta materiaalia. Kannattaa varmistaa, että tyyny ei karkaa altasi mäkeen heti alkuunsa. Itse laskiessa tyyny pysyy hyvin peffan alla, kun muokkautuu nopeasti istuttavaksi ja reunoissa on kahvat, joista pitää kiinni.  
Kyl maar on nyt mäenlasku mukavaa ja erityisen miellyttävää, kun ei sattunut vinoon luutuneeseen häntäluuhuni töyssyissä tippaakaan. Tämä muhkea ja hyvin liukuva tyyny on just oikea väline mäenlaskuun tällaiselle häntäluuongelmaiselle. Loistava juttu! 



Alla video, kun meikäläinen on mäkeä laskemassa reippaan 20 vuoden jälkeen:

                                  


Huippuhauskaa hommaa ja liikuntaakin kaupan päälle, sillä mäkihän on itse kavuttava ylös. Aina uudestaan ja uudestaan. Tuli siinä mieleen, että se pulkkamäen ylös kapuaminen oli nuorempana jotenkin sujuvampaa (nauraa)...

                                         Mari

maanantai 7. marraskuuta 2016

Taidetta katsomassa - Yayoi Kusama: In Infinity (sisältää arvonnan)

Vierailin tovi sitten Tennispalatsissa, mutta en mennytkään elokuviin vaan suuntasin näyttelyyn. Taidenäyttelyyn siis. Ja joo-o, tykkään vierailla taidemuseoissakin silloin, kun vaan aikaa on. Nyt oli just sen verran, että ajattelin käyttää sen kulttuurin parissa ja sivistää itseäni. Ostin kympin pääsylipun HAM:in (Helsingin taidemuseo) Yayoi Kusama: In Infinity -näyttelyyn, joka koostui (ja koostuu tietysti yhä) maalauksista, veistoksista ja installaatioista.




Tunnustan sivistymättömyyteni tässä kohdin, sillä en ollut koskaan kuullutkaan koko taiteilijasta, mutta nähnyt muutaman upean värisen teoksen, joiden pohjalta halu vierailla näyttelyssä ylipäänsä heräsi. Ja parastahan minusta on se, että ei tiedä mitä odottaa, jolloin voi muodostaa täysin oman mielipiteensä näkemästään. Tuntea ja aistia ilman, että etukäteen on tullut rakentaneeksi mitään odotuksia.




Otin matkaani kartan, jonka avulla pystyin katsomaan, että näen kaiken mitä tarjolla on, mutta eteneminen oli varsin poukkoilevaa. Osittain senkin takia, että välttelin isompaa ryhmää, joka osui juuri eteeni ja etten joutuisi isommin jonottelemaan. Näyttelyn kiertäminen ei sinänsä tästä poukkoilusta kärsinyt, mutta saattoi näyttää siltä, että suunta oli hieman hukassa (nauraa).







     






Näyttely oli kyllä hintansa arvoinen! Koin koko rahalla hienoja värejä, muotoja, sulauduin osin teoksiin enkä ollut varma näenkö oikein vai hallusinaatioita. Aistin hieman ahdistusta, lievästi pelottavaa maanisuutta, patoutuneisuutta ja hulluutta. Niin, ja hihitin muutamissa kohdin ääneen (hupsista vaan). Sitä se mielikuvitus ja ne peilit, pallot ja kurpitsat teettävät. 
Mitä tulee taiteilijaan, niin nyt ainakin tiedän kenestä on kyse, kun puhutaan Kusamasta. Monimuotoinen, japanilainen taiteilija toden totta. Ja videoiden perusteella hyvinkin maaninen, oikeastaan aika pelottava henkilö. Tai sellainen kuva minulle syntyi. 
Jälkikäteen luin, että taiteilija on kärsinyt ja kärsii yhä mielenterveysongelmista ja hyödyntää hallusinaatioitaan taiteessaan, joka selittää hyvinkin tietyt näyttelyssä kokemani tuntemukset. Ohessa pääsi myös osaan, jossa oli muuta taidetta esillä (taidemaalauksia) ja siellä sai rauhoittua hetken tutumman taiteen parissa (Tove Jansson ym.)




                                                                       

Kampin metroasemalla on myös yksi teos nähtävillä. Tuhannen teräspallon Narkissos -teos. Sitä kannattaa ihmetellä, jos kyseisellä metroasemalla pääsee piipahtamaan.




Kokonaisuutena näyttelystä jäi hyvä fiilis. Se oli värikylläinen, ja tunteita herättävä. Enemmän hauska kuin ahdistava, vaikka sellainenkin tunnetila tuli koettua. Mielikuvitus joutui töihin. Tykkäsin enkä muuttunut kurpitsaksi (nauraa). 
Käykää katsomassa, jos vain pääsette. Aikaa on, sillä näyttely päättyy 22.1.2017.




                                             Mari


Arvonta


Tiedossa on Meidän viikonloppu -tapahtuma Messukeskuksessa 11.-13.11.2016. Arvon sinne kaikkien blogiini kommentoineiden kesken pääsyliput (2 kpl) ja yksi pääsylippu oikeuttaa yhden hengen sisäänpääsyyn messuille yhtenä päivänä. Meidän viikonloppu -tapahtumassa on useita tapahtumia kuten Kädentaito, Lemmikki, ELMA, Metsä, OutletExpo ja 55Plus. Pääset siis yhdellä lipulla kaikkiin tapahtumiin. Osallistumisaikaa on tiistai-iltaan klo 22 asti (8.11.2016 klo 22).