31 heinäkuuta 2016

Kananmunasta ja kananmunan valkuaisesta on moneksi

Käytän aika paljon kananmunaa ja etenkin kananmunan valkuaista ruokavaliossani. Tämän kuulemiselta ette ole välttyneet (hymyilee). Ruokavalioni on alkanut muokkaantua yhä enemmän maidottomaksi ja gluteenittomaksi, mutta ei munattomaksi. Valkuaista kulutan päivässä 250 grammaa - 500 grammaa riippuen siitä millaisen aamupalan ja iltapalan itselleni teen ja onko menossa laihduttava jakso vai ei.
Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olen tyytyväinen, kun on olemassa valmis tuote tähän tarpeeseen eikä tarvitse kananmunan keltuaisia heittää pois. Tuhlausta tulisi keltuaisten kohdalla, kun vain proteiinirikasta kananmunan valkuaista kuuluu päivittäiseen ruokavaliooni yllä kerrottu määrä (mikä on noin 7-9 kappaletta keitettyjä kananmunia riippuen kananmunan koosta,) mutta keltuaisia vain yksi. Keltuaisia siis toki syön, mutta näissä määrissä niitä menisi valtavasti myös hukkaan ja sitä en halua. 

Tämä on ammattivalokuvaajan ottama kuva Studio Flavourin tilaisuudessa.
Allekirjoittaneen pitää kehittää kuvaustaitojaan :-D
Onneksi on Laitilan kanatarha, jossa valmistetaan kananmunasta vaikka mitä! On perinteisiä kananmunia, luomumunia, valmiiksi keitettyjä ja kuorittuja kananmunia, valmiiksi kypsennettyä valkuaista, munavoita, kananmunan valkuaista nestemäisenä, valkuaisjauhetta, kananmunan keltuaista nestemäisenä, kananmunamassaa ja proteiinismoothieta. On helpotettu ihmisen eloa, kun on mistä valita (nauraa).

Kesän alussa pääsin mukaan tilaisuuteen, jossa esiteltiin monia ideoita tarjoilla kananmunaa eri muodoissaan. Hyvältä maistuvia tarjottavia pääsin maistelemaan. Kananmunaa voi tarjoilla hyvin monella tapaa niin kesällä kuin muinakin vuoden aikoina kuten alla olevista kuvista näkyy. Paikkana oli Helsinki ja Flavour Studio siinä Teurastamon alueella. En tiennyt tällaisestakaan paikasta ennen, mutta nyt tiedän.





Laitilan kanatarhan ja Munaxin slogan

Taidetta Teurastamon henkeen

 


 








Ammattikuvaaja työn touhussa
Itse etsin vaihtelua perussmoothielleni kesän aikana ja varioin parit vaihtoehdot kananmunan valkuaisesta. 

Tein valkuaiskahvista oman variaation; kaakaonmakuinen valkuaisvaahto. Miedosti raakasuklaan makuinen vaahto kahvin kera. 

Raakakaakaonmakuinen valkuaisvaahto -kahvi

2 rkl Laitilan ProEgg -valkuaista 
1/2 tl - 1 tl raakakaakaota 
liraus hunajaa

Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi. Lisää raakakaakao ja hunaja (makeutus oman maun mukaan) ja sekoita (nopeasti vatkaimella, jotta aineet sekoittuvat ja väri tulee tasaiseksi). Lusikoi oman mielen mukainen määrä kuppiin kahvin päälle ja nauti.

Raakakaakaonmakuinen valkuaisvaahto -kahvi
Toinen variaatio on kaakaonmakuinen valkuaisvaahto mustikoilla kaurahiutaleiden kaveriksi tai välipalaksi marjojen kanssa. Ohjeen määrästä riittänee kahdelle, sillä valkuaisvaahto on riittoisaa.

Raakakaakaon makuinen vaahto valkuaisista (aamiaiseksi kaurapuuron kaveriksi tai välipalaksi marjojen kera)

1 dl Laitilan ProEgg -valkuaista
2 tl raakakaakaota
1 tl hunajaa
ripaus kanelia
(vaniljauute tai -sokeri oman maun mukaan)

Valmista kaakaovalkuaisvaahto vatkaamalla valkuainen kovaksi vaahdoksi. Lisää sekaan raakakaakao ja hunaja ja pyöräytä vatkaimella sen verran, että saat lisätyt aineet sekoittumaan ja värin tasaiseksi. Halutessasi voit lisätä vaniljauutetta tai -sokeria oman maun mukaan.
Lisää haluamasi lisukkeet kaveriksi tai syö sellaisenaan.

Raakakaakaon makuinen valkuaisvaahto
kaurahiutaleiden, mustikoiden ja nektariinin
kera
Ja kolmas variaatio on sitten mustaherukkainen valkuaisvaahto cashewpähkinöillä. Ohjeen määrästä riittänee kahdelle, sillä valkuaisvaahto on riittoisaa.

Mustaherukkainen valkuaisvaahto cashewpähkinöillä

1 dl Laitilan ProEgg valkuaista
100 gr vähäsokerista mustaherukkakeittoa
1 rkl hunajaa
ripaus kanelia

Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi. Lisää sekaan mustaherukkakeitto ja hunaja ja vatkaa nopeasti sekaisin ja tasaisen väriseksi. Siirrä tarjoiluastiaan ja nakkaa pähkinät päälle. Nauti. 

Mustaherukkainen valkuaisvaahto cashewpähkinöillä
Se on hyvä muistaa, että vaahto täyttää ja on todella riittoisaa. Tiedän kokemuksesta, sillä olen ihan käytännössä syönyt varioituja valkuaisvaahtoja useita kertoja posket pullollaan ja syvään huokaisten, kun siitä täyttyykin niin nopeasti. Yhdestä desistä valkuaista tulee jo hyvän kokoinen määrä saati sitten 250 grammasta (nauraa). Makeutta saa hunajalla ja kanelilla halutessaan, jos tuntuu siltä, että marjat tai keitto ei tuo sitä riittävästi. Itse en niin kovin makeista välitä, joten se saattaa välittyä myös ohjeissa.

Kananmunasta ja kananmunan valkuaisesta on siis moneksi! Ja omalla kohdallani kananmuna on tullut ruokavalioon jäädäkseen valkuaispainotteisesti. Marjoilla, mausteilla ja yrteillä aika neutraalin makuisesta valkuaisesta saa maukkaan. Vatsa tykkää ja proteiiniakin samalla lykkää. Ja käyttötapoja on niin monta kuin on käyttäjääkin.

Laitilan kanatarhan nettisivuilta löydät ruokaohjeita ja tuhdin tietopaketin kananmunan ravintosisällöstä. Ja kananmunasta tuotteita, joita et välttämättä tiennyt olevankaan (hymyilee)

                                    Mari

 

21 heinäkuuta 2016

Betavivo® kaurasydämet ja kuitujauhe

Olen saanut tilaisuuden kokeilla Betavivo® kuitujauhetta ja kaurasydämiä. Kuitua on siis ollut runsaasti tarjolla aamiaisella useina aamuina (nauraa), mutta sopivat myös välipalan ja iltapalan kylkiäisiksi.


Kaurasydämet on kyllä kauniita smoothien päällä
Kaurasydämet ovat nimensä mukaisesti sydämen muotoisia ja suussa mukavasti raksuvia kauratyynyjä. Kovin nättejä, koristeellisia ja syötäviä. Maku yksistään ei kyllä hurmaa, sillä se on hyvin mieto, mutta marjasmoothien kanssa menee erinomaisesti. Ja kun yksi pussi on koko päivän annos sen voi hyvin jakaa pussin vaikka puoliksi ja syödä aamiaisella puolet ja välipalan tai iltapalan kohdalla loput.
Kuitujauhe on nimensä mukaisesti jauhetta, joka voidaan sekoittaa joko nesteeseen tai vaikka jogurtin sekaan. Veteen sekoitettuna ei maistu oikein miltään, joten maku ei pääse potkimaan. On siis helppo juoda tai syödä jonkun seassa.


Betavivo® kaurasydämet 345 gramman pakkaus, sisällä annospussit
Molemmat tuotteet sisältävät kauran beetaglukaania ja molempien tuotteiden kerrotaan olevan hyvää sydämelle. Tuotteiden käyttö vaikuttaa suotuisasti terveyteen alentamalla kolesterolia ja hillitsemällä verensokerin nousua (tosin kaurasydämet on makeutettu fruktoosilla, joka on minusta pieni miinus ja hieman kaksipiippuinen juttu...). Ja molemmat tuotteet sisältävät kuitua, jota sitäkin ihminen tarvitsee. Beetaglukaanipitoisuus on näissä Betavivo® tuotteissa suurempi kuin tavallisessa kaurassa ja päivittäinen annos sisältää tarvittavan määrän käytit sitten kumpaa tahansa tuotetta. 
Yksin Betavivo® ei poista sitä mahdollisuutta, että voi sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta yhdessä monen pienen terveellisen elämäntapamuutoksen kanssa riski sairastua pienenee. 
Betavivo® on saanut Sydänmerkin ja senhän saa vain sellaiselle tuotteelle, jonka katsotaan olevan terveyden kannalta parempi vaihtoehto.



Betavivo® kaurasydämet, annospakkaus 28 grammaa


Kaurasydämien ainesosat ovat 60% kauralese, josta 22% beetaglukaania, maissijauho ja fruktoosi. Kuitujauheen ainesosa on 100% kauralese. Ja tuotteet sisältävät gluteenia, jotta se on hyvä huomioida.




Ei hullumpia tuotteita näin kokeilun perusteella. Itse kallistun näistä kahdesta kuitujauheen kannalle, sillä se on näistä kahdesta ainesosiltaan yksinkertaisin tuote ja itselleni vaivattomin, kun voin sekoittaa jauheen melkein minkä kanssa vain. Helppo vaihtoehto varmistaa päivittäinen kuituannos, jos se ei kerry päivän aterioista. 
Betavivo® kuitujauhepakkaus, 280 grammaa

Kuidun saantiin kannattaa kiinnittää huomiota; muutoinkin kuin silloin, kun vatsa ei toimi normaalisti. Ja kuituahan saa yllättävän monesta lähteestä, mutta mikäli muun muassa marjat, hedelmät, kasvikset, herneet, leseet, pähkinät ja ruisleipä eivät innosta niin sitten kannattaa kokeilla Betavivo® kaurasydämiä tai kuitujauhetta. 
Tuotteita on saatavilla apteekeissa, luontaistuotekaupoissa. Löysin tuotteet myös yhden luontais- ja terveystuotteita myyvän verkkokaupan valikoimista (Hyvinvoinnin tavaratalo/Betavivo). 


                                               Mari

09 heinäkuuta 2016

Garmin Forerunner 235 rannesykemittari (ja muut mainiot mittarit matkassani)

Matkassani mukana on useamman vuoden kulkenut erilaisia aikaa ja aktiivisuutta näyttäviä mittareita. Merkkinä on pysynyt Garmin, mutta mittarit ovat ominaisuuksiltaan jalostuneet mallin vaihtuessa. Ennen Garmin Vivofit -aktiivisuusranneketta en pitänyt vuosiin edes kelloa ranteessani ja nyt en osaa olla ilman (nauraa).
Perusaktiivisuusrannekkeen jälkeen kaipasin lisää ominaisuuksia ja mukaan tuli sykettä mittaava Forerunner 15 -malli. Ja nyt on mallia taas päivitetty ja mukana matkassa kulkee testattavana Forerunner 235 -malli. 

Garmin Forerunner 235 rannesykemittari ja juoksukello (Tänään on ollut
oikea lepopäivä ja laitteen latauspäivä. Olisikin melko iso homma saada
tässä kohdin tarvittavat päivän askeleet kasaan! :-D)
Garmin Vivofit aktiivisuusranneke
Garmin Forerunner 15 juoksukello                       
Kaksi viimeistä käytössäni ollutta Forerunner -mallia ovat siis juoksukelloja, joilla voi mitata matkaa, aikaa ja sykettä liikkuessaan. Niitä perusjuttuja, joista itse olen kiinnostunut ja joita seuraan ihan mielenkiinnosta (ja kehittyäkseni). Luvut kertovat paljon, ovat kyllä melko armottomia, mutta ehkä potkivat liikkeelle. 
Forerunner 235 -malli on ilmestynyt alkukeväällä ja sen paras juttu aikaisempiin mittareihin verrattuna on se, että laite mittaa sykkeen ranteesta eikä esimerkiksi erillistä sykevyötä tarvita. Tykkään!
Optinen anturi ranteessa mittaa sykkeen ympäri vuorokauden ja väriä löytyy anturin valoista ja mittarista, josta näkee sykealueen ja sykkeen reaaliaikaisesti. Aktiivisuusmittarina mittaa askeleet, kilometrit, kalorit ja unen. Halutessa saa muistutuksen, kun pitää liikkua tai vaikka juoda. Sijainnin laite paikantaa melko nopeasti GPS ja GLONASS -satelliittien avulla.
Mittaristoa voi seurata, ladata ja jakaa puhelimesta tai Garmin Connect - verkosta. Helppo on pariliittää myös älypuhelimen kanssa. Lataus kestää 7 päivää, mutta latauksen yhteydessä voi samalla synkronoida tiedot koneelle ja Garmin Connect -verkkoon. Latauslaite on ihan omansa, joten muiden Garminin laitteiden laturit eivät käy tämän kanssa.

Optinen anturi valoineen
Jos aikaisemmat aktiivisuutta mittaroivat Garmin -laitteet ovat olleet toimivia ja helppokäyttöisiä niin sitä on tämäkin Forerunner 235 -malli. Olen riemuissani siitä, että en tarvitse erillistä sykevyötä nykyisin. Tämä rannesykemittari on kyllä se 'mun juttuni' ja suhde on muodostunut lyhyellä tuttavuuden aikana jo perin kiinteäksi (nauraa). 
Kiitos Garminille, että olen saanut tilaisuuden tutustua ja testata erilaisia aktiivisuus- ja sykemittareita ja etsiä sitä ominaisuuksiltaan itselleni parasta! Tiedä sitten onko se tämä nykyinen malli vai mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tiiviisti matkassa mukana ovat kaikki kulkeneet ja kulkevat jatkossakin. 

Sykettä, aikaa, matkaa, kaloreita ja unta mittaroiva laite on ikään kuin oma, pieni ja matkassa mainiosti mukana kulkeva personal trainer. Eihän tuo laite elä puolestasi, mutta kertoo faktat siitä miten nukut, mitä kulutat, miten liikut, montako askelta ja kilometriä päivässä askellat, jos sellaiset asiat kiinnostavat. Ja jos ei kiinnosta niin toimivathan ne kellonakin (hymyilee).

Mainiot matkassani mukana taivaltaneet aktiivisuusrannekkeet ja sykemittarit
Millaisia aktiivisuusrannekkeita ja sykemittareita te käytätte? Onko rannekkeesta tai mittarista ollut teille iloa? 

                                 Mari

01 heinäkuuta 2016

Mukavasti askelia, sopivasti luontoa ja vähän Löylyäkin

Juhannuspäivänä sää oli kesäinen ja lämmin. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa vihjasin sain aamupäivällä viestin, jossa udeltiin päivän ohjelmaa. Koska sellaista ei ollut, löysin itseni Vanhankaupunginkoskelta treffaamassa Maijua (Pinkit korkokengät -blogi) kassissa mukana eväät, vesipullo ja aurinkorasva.





 






Vaikka oli juhannuspäivä julkinen liikenne toimi sujuvasti ja treffipaikalle päästiin molemmat suunniltamme. Tästä jatkettiin jalan pitkin pitkospuita kohti Lammassaarta, joka kuuluu Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen, joka taas on Helsingin suurin luonnonsuojelualue. Nykyisin 350 hehtaaria. Me keskityttiin nyt katselmoimaan vain pieni osa tästä valtavasta alueesta; Lammassaari ja Vanhankaupunginkoski.

Opastus on kunnossa ja pitkospuita pitkin kävellessä ei pääse jalat kastumaan. Suositus on, että pysyt pitkospuilla ja poluilla alueella vieraillessasi, kunnioitat luontoa, eläimiä ja Lammassaaren mökkeilijöitä. Mökkejä olikin yllätyksellisen paljon ja lampaita ei laisinkaan. Oikeasti lampaitakin on, mutta ne ovat Kuusiluodossa, joka sijaitsee Lammassaaren vieressä. Tällä reissulla ei siellä asti vierailtu.

Korkea kaislikko (vai olisiko enemmänkin ruoikko) ympäröi meidät ja pitkospuilla tehtiin paljon ohituksia hyvässä hengessä. Aurinko lämmitti ja linnut lauloivat. Kiivettiin lintutorniin, katseltiin maisemaa, siristeltiin ilman kiikareita rannan kyyttöjä ja lintuja. Kuvattiin ja palattiin samaa reittiä takaisin.
Tänne varmasti palaan katsomaan millaista on eri vuodenaikoina alueen elämä ja luonto. Koko luonnonsuojelualueesta tuli nähtyä vain pieni osa, että tutkimista riittää monelle käynnille. Ja kaikille, joita luonnossa liikkuminen kiinnostaa.













Vanhankaupunginkoski on sekin hyvin kaunista aluetta ja suosittu muun muassa kalastajien keskuudessa. Koskessa on ollut aikoinaan erilaisia patoja ja myllyjä ja viimeisenä vesivoimalaitos. Pato on jäänyt, vesivoimalaitos hävinnyt ja tilalle tullut tekniikan museo. 

Veden äärellä on mukava istuskella ja nauttia vaikka lounasta, kuten minä tein. Onnea oli matkassa, sillä juurikin laittaessani tyhjää eväsrasiaani takaisin reppuun tuli yläilmoista lämmin pommi, joka ei onnekseni osunut vaikka päähäni tai siihen lounassalaattiin (nauraa). Millistä kiinni.


Lounaan jälkeen alkoi kahvihammasta kolottaa ja auki olevia kahvilavaihtoehtoja miettiessämme päädyttiin hyppäämään ratikkaan, joka veisi meidät kohti Helsingin ydintä. Siinä sitten syntyi idea, että katsastetaanpa Löyly. Se uusi paikka ja mielipiteitä jakava puurakennus Hernesaarenrannassa (hymyilee). 

Ratikasta hypättiin bussiin (bussi nro 14 Kampista) ja kohta oltiinkin Löylyn vieressä. Paikka oli todellakin täynnä enkä oikeastaan ihmettele sitä. Sää houkutteli ihmisiä ulos ja kahvilat tai ruokapaikat, jotka olivat auki, tuntuivat olevan täynnään väkeä.
Tykkäsin samantien paikasta! Minusta se jonkun mielestä hölmöltä puukasalta näyttävä rakennus oli kuitenkin hieno, sopivan erikoinen ja puu rakennusmateriaalina on varsin toimiva. Lähempi tarkastelu toi mieleen ison saunan, jossa voit istua leppoisasti ympäriinsä kuin saunan lauteilla ja ihastella merinäkymää. Puu on elementissään!
Hauska idea on sekin, että voi käydä saunassa, nauttia takkatulesta sisällä tai auringosta ulkoterassilla, käydä meressä uimassa, syödä hyvin ja nautiskella virvokkeita ulkoterassilla tai sisätiloissa maksua vastaan. Eikä tarvitse välttämättä saunoa vaan voi keskittyä vaikka nautiskelemaan kahviaan katsellen ulapalle ja ihmetellen isoja veneitä, kuten me Maijun kanssa tehtiin (nauraa).  
Tutustumisen arvoinen paikka ja löytyy siis Helsingistä Hernesaarenrannasta (tämä ei ole maksettu mainos vaan täysin omaan kokemukseen perustuva suositus). Arvot vaikuttavat olevan kohdillaan ainakin nettisivujen mukaan.


Jasper ja Antero = Löyly
Korvapuusti oli kyllä ihan ehjä ja kokonainen
ostettaessa, mutta ehdin ennen kuvaa maistaa
tuoreutta :-D




Kun pääsin kotiin asti Hernesaaresta Huvilakadun kautta, Garminin mittarissa oli 13,2 km ja yli 17000 askelta. Ulkoilua ja aurinkoa kuuden tunnin verran. Tämä juhannuspäivä oli varsin ihana ja rentouttava, elämyksellinen ja liikunnallinen. Mukavasti askelia, sopluontoa ja vähän Löylyäkin! 


Yhden veistoksen näyttely - Onni
Huvilakadulla on ihastuttavan värikkäät talot

Lähtötilanne mittarissa
Lopputilanne mittarissa


                           


                                     
















                                          Mari